Etusivu > Oikeustapauksia
Hakusana:

Asiassa on kysymys siitä, onko työnantajalla valitusintressiä

19.12.2019

Vakuutuslaitos on valituksenalaisella päätöksellä myöntänyt A:lle sattuneeseen tapaturmaan perustuvan korvauksen työnantajan maksaman sairausajan palkan suuruisena. Työnantajan vaatimus on koskenut vahinko-olosuhteen perusteella sovellettavaa lainkohtaa.

Asiassa on kysymys sormiamputaatiovamman haittaluokan määrittämisestä

10.10.2019

Tapaturmavammoista aiheutuva haitta on sormiamputaatiosta aiheutuva ulkonäköhaitta huomioon ottaen arvioitu haittaluokan 6 suuruiseksi.

Kysymys on siitä, miten TyTAL:n 71 §:n 1 momentin mukainen työansio lasketaan, kun henkilöllä on kausiluonteinen työ

9.10.2019

Kysymys on siitä, miten TyTAL:n 71 §:n 1 momentin mukainen työansio lasketaan, kun henkilöllä on kausiluonteinen työ (lomautettuna keskimäärin 5 kk vuodessa, vähintään 100 työttömyyspäivää vuodessa 2010 lähtien).

Asiassa on kysymys hammasvaurion korvattavuudesta ja siitä, onko ruoan pureskelemisen yhteydessä sattunut tapaturman tunnusmerkit täyttävää tapaturmaa.

21.8.2019

A:n hammas on 12.12.2017 haljennut hänen syödessään makkaraa ja kanaa. Ruoan seassa on ollut luun palanen / luun sirpale. Muutoksenhakulautakunta katsoi, ettei A:lle ole sattunut työtapaturma- ja ammattitautilain 17 §:n mukaista tapaturmaa.

Asiassa on kyse valituksen tutkimisesta

13.6.2020

Asiassa on kyse valituksen tutkimisesta ja siitä, voidaanko A:n katsoa saaneen 19.4.2019 postitetun valituksenalaisen päätöksen tiedoksi tiedoksisaantiolettaman puitteissa.

Asiassa on kysymys vuosityöansiosta

9.1.2020

Ottaen huomioon A:n vahinkotapahtuman 1.11.2017 sattuessa tekemän työn keston, tapaturman sattumisen kuuden kuukauden koeajalla ja A:n aikaisemman työhistorian, muutoksenhakulautakunta katsoi, että vahinkotapahtuman aikaisten ansioiden poikkeaminen vähintään 20 prosenttia vahinkotapahtumaa edeltävän kolmen kalenterivuoden (vertailuaika) työansioiden keskiarvosta ei johdu pysyväksi arvioitavasta muutoksesta.

Asiassa on kysymys siitä, täyttävätkö puhelimitse/eri viestipalveluiden kautta lähetetyt uhkaavat viestit TyTaL 35 §:n (henkinen järkytysreaktio tapaturman seurauksena) kriteerit korvattavuuden osalta

10.6.2020

Muutoksenhakulautakunta katsoi, että A:n tapauksessa esitetyistä tiedoista ei ole pääteltävissä, että uhkailija todennäköisesti toteuttaisi lähettämiensä viestien mukaisen, A:n henkeen kohdistuvan teon. Näin ollen työtapaturma- ja ammattitautilain 35 §:n mukaiset korvattavuuden edellytykset eivät täyty.

Kysymys on työmatkapoikkeamasta

10.6.2020

Muutoksenhakulautakunnan arvion mukaan kyse on ollut sekä matkallisesti että ajallisesti vähäisestä poikkeamasta. Muutoksenhakulautakunta katsoi, että lähetyksen noutaminen kaupasta voidaan rinnastaa lapsen päivähoitoon viemiseen tai ruokakaupassa käyntiin ja siten kyse on ollut työtapaturma- ja ammattitautilain 23 §:n 1 momentin mukaisesta vähäisestä poikkeamasta.

Asiassa on kysymys siitä, kuinka pitkä aika katkaisee työmatkan

10.6.2020

Muutoksenhakulautakunta katsoi, että lossin saapumispaikalla kaupassa käyminen, jäätelön syöminen ja kuulumisien vaihtaminen ei ollut ajallisesti niin huomattava ja selvä poikkeama, etteikö A tapaturman sattuessa noin kello 18.30 olisi edelleen ollut matkalla työstä asunnolleen.

Kysymys on siitä, voiko niskan retkahdusvammasta aiheutua tinnitusta ja oikeuttaako tinnitus tapaturman seurauksena korvaukseen

24.6.2020

Muutoksenhakulautakunta totesi, että tapaturmalla ja tinnituksen alkamisella on ajallinen syy-yhteys. Muutoksenhakulautakunta kuitenkin totesi, että tieteellinen tutkimusnäyttö niskan retkahdusvamman ja tinnituksen välisestä syy-yhteydestä on ristiriitaista. Tapaturman 26.10.2018 ja tinnituksen välinen lain edellyttämä todennäköinen lääketieteellinen syy-yhteys ei täyty.

Kysymys on siitä, korvataanko jo ennen tapaturmaa polvessa olleen tekonivelen vaihtoleikkaus

17.9.2020

Muutoksenhakulautakunta kumosi valituksenalaisen päätöksen ja määräsi vakuutuslaitoksen suorittamaan A:lle lainmukaisen korvauksen oikean polven nivelsidevammoista 9.3.2020 tehtyine tekonivelen vaihtoleikkauksineen. Tapaturman jälkeen polven nivelsidevammoja hoidettiin vaihtamalla tekonivel epävakauden edellyttämän malliseksi.

Asiassa on kysymys siitä, kuinka pitkään traumaperäistä stressihäiriötä korvataan

1.10.2020

Tapaturman 26.12.2016 (pahoinpitely) seurauksena korvaukseen oikeuttaa traumaperäinen stressihäiriö. Muutoksenhakulautakunta katsoi, että traumaperäistä stressihäiriötä on korvattu riittävästi 8.9.2017 mennessä. Tämän jälkeinen oireilu ei ole enää todennäköisessä lääketieteellisessä syy-yhteydessä tapaturmaan.

Asiassa on kysymys siitä, onko päivystysvuorossa hälytyskeikalle lähtenyt asentaja kotipihallaan autolle mennessään ollut matkalla kotoa työpaikalleen tai onko kysymyksessä ollut työstä johtuva matkustaminen

7.10.2020

Vahinkotapahtuman sattuessa kyseessä on ollut muu kuin tavanomainen asunnon ja työpaikan välinen matka. Vahinkotapahtuman 12.1.2019 on katsottava sattuneen hallituksen esityksen 277/2014 perusteluja vastaavassa tilanteessa, jossa A on vahinkotapahtuman sattuessa matkustanut työtehtävistään johtuen työtapaturma- ja ammattitautilain 21 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Kysymys on siitä, onko tapaturma sattunut korvaukseen oikeuttavissa, työtapaturma- ja ammattitautilain 21-25 §:ien mukaisissa olosuhteissa laivalla

6.2.2019

Muutoksenhakulautakunta toteaa, että vaikka A ei voikaan vapaasti poistua laivalta, niin hänellä on katsottava olevan työntekopaikallaan myös vapaa-aikaa. Muutoksenhakulautakunta toteaa vielä, että vaikka A onkin osaltaan vastuussa muun muassa aluksen turvallisuudesta ympärivuorokautisesti, ei hänen silti voida katsoa olleen lepoajalla omassa hytissään työssä siten, että kyseessä olisi työtapaturma.

Maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisen vapaa-ajan vakuutuksen perusteella maksettavasta päivärahasta tehtävä myötävaikutusvähennys

9.5.2019

Muutoksenhakulautakunta hylkäsi valituksen

Kyse on siitä, oikeuttaako tinnitus korvaukseen

20.3.2019

Muutoksenhakulautakunta määräsi vakuutuslaitoksen suorittamaan lainmukaisen korvauksen lääkkeen aiheuttamasta tinnituksesta ammattitautina. Vakuutusoikeus kumosi 28.9.2020 muutoksenhakulautakunnan päätöksen.

Kysymys oikeudesta korvaukseen vahinkotapahtumasta, joka on sattunut työmatkapoikkeaman aikana

24.4.2019

Muutoksenhakulautakunta katsoi, että poikkeaminen asunnon ja työpaikan väliseltä tavanomaiselta matkareitiltä lapsensa kouluun viemiseksi ja sen jälkeen kirjeen viemiseksi koulun lähistöllä sijaitsevaan asiamiespostiin on vahinkotapatuman sattuessa ollut edelleen vähäinen sekä matkallisesti että ajallisesti, vaikka kyse onkin ollut lapsen kouluun viemisen jälkeen tapahtuneesta toisesta syystä johtuvasta poikkeamisesta.

Kysymys on siitä, onko vahinkotapahtuma sattunut korvaukseen oikeuttavissa olosuhteissa

21.3.2019

Muutoksenhakulautakunta katsoi, että vesipullon hakeminen on matkantekoon tavanomaisesti liittyvää toimintaa ja tapaturma on näin ollen sattunut työtapaturma- ja ammattitautilain 21 §:n 2 momentin nojalla korvaukseen oikeuttavissa olosuhteissa.

Asiassa on kysymys masennuslääkkeiden korvattavuudesta

20.3.2019

Muutoksenhakulautakunta katsoi, ettei muutoksenhakijalla todettu psyykkinen oireilu ole todennäköisesti seurausta ammattitautina korvaukseen oikeuttavasta keuhkosyövästä eikä hänelle näin ollen korvata sen hoitamiseksi määrättyjä lääkkeitä.

Kysymys on siitä, korvataanko meluvamman perusteella kaksi kuulokojetta

20.3.2019

Vaikka työmelualtistuksen päättymisen jälkeen tapahtunut kuulonaleneman lisääntyminen ei johdu työmelualtistuksesta eikä oikeuta korvaukseen ammattitautilain nojalla, muutoksenhakulautakunta katsoi, että kuulokojekuntoutus kahdella kuulokojeella on tarpeen jo ammattitautina korvattavan meluvamman johdosta hyvän hoitokäytännön mukaisesti.

Kysymys on oikeudesta lapseneläkkeeseen

28.2.2019

Muutoksenhakulautakunta muutti valituksenalaista päätöstä ja määräsi vakuutuslaitoksen suorittamaan työtapaturmassa menehtyneen tyttärelle lapseneläkettä ajalta 8.3.2016-31.8.2016.

Kyse on vuosityöansiosta ja pysyvän muutoksen kriteereistä

14.2.2019

Muutoksenhakulautakunta katsoi, että esitetyn selvityksen perusteella vahingoittuneen työansiot eivät perustu merkittävässä määrin palkkiopalkkaukseen, eikä vuosityöansiota siten ole arvioitava vastaavaa työtä tekevän henkilön keskimääräistä työansiotasoa vastaavaksi.

Kysymys on siitä, onko vahingoittuneen tapaturma 26.2.2018 sattunut korvaukseen oikeuttavissa, työtapaturma- ja ammattitautilain 21-25 §:ien mukaisissa olosuhteissa

13.2.2019

Vahingoittunut on käynyt kesken työpäivän autollaan, jolloin on liukastunut ja kaatunut. Muutoksenhakulautakunta katsoi tapaturman sattumisolosuhteista esitetty selvitys huomioiden, että tapaturma ei ole sattunut työtapaturma- ja ammattitautilain 21 §:ssä tarkoitetun työnteon yhteydessä.

Kysymys on siitä, onko tapaturma sattunut tytal 23 §:n mukaisissa korvaukseen oikeuttavissa olosuhteissa tavanomaisella työssäkäynnistä johtuvalla matkalla asunnon ja työpaikan välillä

7.6.2018

Henkilö oli jäänyt nukkumaan työpaikalle päättyneen vuoron jälkeen. Tapaturma sattui tämän jälkeen. Muutoksenhakulautakunta katsoi, ettei tapaturma sattunut työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisissa korvaukseen oikeuttavissa olosuhteissa.

Kyse on työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisesta vuosityöansiosta, pysyvästä muutoksesta rakennusalalla ja uuden lain vaikutuksesta aikaisempaan perustelukäytäntöön

31.5.2018

Työansiot poikkesivat yli 20 % tapaturmaa edeltävän kolmen kalenterivuoden (vertailuaika) työansioiden keskiarvosta. Muutoksenhakulautakunta katsoi, ettei tämä poikkeama johdu pysyväksi arvioitavasta muutoksesta.

Kyse päivärahan korvattavuudesta, kun tapaturmasta riippumaton ihottuma on siirtänyt eteenpäin olkapään leikkausta

25.10.2018

Muutoksenhakulautakunta määräsi vakuutuslaitoksen suorittamaan päivärahaa 100 %:n työkyvyn heikentymän mukaan.

Kyse siitä, voidaanko päiväraha evätä ajalta, jonka nenän sivuontelotulehdus siirtää tapaturmavamman leikkaushoitoa eteenpäin

25.10.2018

Muutoksenhakulautakunta määräsi vakuutuslaitoksen suorittamaan päivärahaa 100 %:n työkyvyn alentuman mukaan.

Kysymys on verihyytymäongelmasta johtuneen lääkärikäynnin korvattavuudesta

24.10.2018

Muutoksenhakulautakunta muutti valituksenalaista päätöstä ja määräsi vakuutuslaitoksen suorittamaan lainmukaisen korvauksen lääkärikäynnistä.

Kysymys on hissin turvapuhelimen käyttömaksun korvattavuudesta

20.9.2018

Muutoksenhakulautakunta katsoi, että myös hissin turvapuhelimen käyttömaksut on korvattava tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain nojalla.

Kyse on neulanpistostapaturman johdosta vahingoittuneelle annettujen rokotteiden/tehtyjen laboratoriotutkimusten korvattavuudesta

20.9.2018

Muutoksenhakulautakunta hylkäsi muutoksenhakijan ja hänen työnantajansa valituksen.

Polvilumpion murtuman korvaaminen

6.9.2018

Muutoksenhakulautakunta muutti valituksenalaista päätöstä.

Kysymys on siitä, onko tapaturma sattunut työmatkalla. Vahingoittunut on lähtenyt veljensä asunnolta, jossa oli yötä, töihin, ja kaatunut kiinteistön parkkipaikalla mennessään autolleen

13.6.2018

Muutoksenhakulautakunta katsoi, ettei kyseessä ole ollut työntekopaikan alueen ulkopuolella oleva, toistuvuudeltaan tavanomaiseksi katsottava työssäkäynnistä johtuva asunnon ja työpaikan välinen matka, jota työtapaturma- ja ammattitautilain 23 §:n 1 kohdassa tarkoitetaan.

Kysymys on siitä, onko vahingoittuneen henkilön tapaturma sattunut korvaukseen oikeuttavissa, työtapaturma- ja ammattitautilain 23 §:n mukaisissa olosuhteissa

13.6.2018

Muutoksenhakulautakunta määräsi vakuutuslaitoksen suorittamaan lainmukaisen korvauksen vahingoittuneen kaaduttua päiväkodin pihalla viedessään lastaan päivähoitoon.

Asiassa on kyse siitä, onko työantajan palkallisena vapaapäivänä järjestämässä yritysten välisessä salibandyturnauksessa ollut kyse työtapaturma- ja ammattitautilain 24 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaisesta työhön liittyvästä virkistystilaisuudesta

23.5.2018

Muutoksenhakulautakunta katsoi, että kyseessä olevassa alueen yritysten välisessä salibandyturnauksessa on ollut kyse ennemminkin työnantajan henkilöstön vapaa-ajan harrastemahdollisuuksien tukemisesta kuin työtehtävistä johtuvasta työnantajan intressissä tapahtuvasta virkistyksestä.

Kysymys on työtapaturma- ja ammattitautilain 202 §:n 1 momentissa tarkoitetusta vähennyksestä

26.4.2018

Muutoksenhakulautakunta katsoi, että perusteita työtapaturma- ja ammattitautilain 202 §:n 1 momentissa tarkoitetun vähennyksen tekemiseen ei ole, koska oikeutta sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan ei ole Kansaneläkelaitoksen päätöksellä ratkaistu.

Kysymys maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain 74 §:n soveltamisesta

12.4.2018

Muutoksenhakulautakunta kumosi valituksenalaisen päätöksen siltä osin kuin sillä on evätty korvaukset vahinkopäivästä 14.12.2016 alkaen vahinkoilmoituksen toimittamisen määräajan viimeiseen päivään (13.1.2017) saakka ja palautti asian tältä osin vakuutuslaitokselle uudelleen käsiteltäväksi.

Kysymys siitä, oliko tapaturma sattunut sellaisissa olosuhteissa, jotka oikeuttavat korvaukseen työtapaturma- ja ammattitautilain perusteella

15.2.2018

Muutoksenhakija on ollut tavanomaisella työssäkäynnistä johtuvalla matkalla asunnoltaan työpaikalleen ja poikennut matkareitin varrella olevalle huoltoasemalle tankatakseen autonsa.

Kysymys siitä, oliko tapaturma sattunut työtapaturma- ja ammattitautilain 23 §:n 1 kohdan mukaisissa korvaukseen oikeuttavissa olosuhteissa

15.2.2018

Muutoksenhakulautakunta katsoi tapaturman sattuneen työtapaturma- ja ammattitautilain 23 §:n 1 kohdan mukaisissa korvaukseen oikeuttavissa olosuhteissa. Tapaturma on sattunut vähäiseksi katsottavan tavanomaiselta työmatkareitiltä poikkeaman aikana H:n kaatuessa huoltoaseman ulko-oven edessä.

Kysymys siitä, onko tapaturmasta aiheutunut yrittäjälle ansionalenemaa

14.2.2018

Onko tapaturmasta aiheutunut yrittäjälle ansionalenemaa

Kysymys käsittelyratkaisuna kuolinpesän valitusoikeudesta haittaraha-asiassa

14.2.2018

Muutoksenhakulautakunta totesi, että vaikka haittaraha on henkilökohtainen etuus, jolla on tarkoitettu korvata tapaturmassa vahingoittuneen tai ammattitautiin sairastuneen elinaikanaan kärsimää haittaa, vahingoittuneen kuolinpesä on asiassa asianosainen myös haittarahaa koskevilta osin.

Kysymys siitä, oliko sattunut työtapaturma- ja ammattitautilain mukaista tapaturmaa

14.2.2018

Muutoksenhakija on leikkimielisesti paininut kaverin kanssa ja kaatunut. Muutoksenhakulautakunta määräsi vakuutuslaitoksen suorittamaan lainmukaisen korvauksen tapaturmasta.

Kysymys tapaturman yhteydessä särkyneiden silmälasien korvattavuudesta

18.1.2018

L kaatui selälleen ja tämän seurauksena selkärepussa silmälasikotelossa olleet monitehosilmälasit rikkoutuivat korjauskelvottomiksi. Muutoksenhakulautakunta katsoi, että rikkoutuneet silmälasit eivät ole olleet L:n käytössä lain tarkoittamalla tavalla.

Kysymys ammatillisen kuntoutuksen tarpeen arvioinnista

18.1.2018

Muutoksenhakulautakunta kumosi vakuutuslaitoksen päätöksen ja määräsi vakuutuslaitoksen suorittamaan N:lle lainmukaisen korvauksen tarpeellisista ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteistä. Muutoksenhakulautakunta katsoi, ettei N:n voida työhistoriansa ja koulutuksensa perusteella arvioida työllistyvän pitkällä tähtäimellä mihinkään sellaiseen työhön, josta hän voisi saada pääasiallisen toimeentulonsa.

Kysymys siitä, onko tapaturma sattunut työtapaturma- ja ammattitautilain 23 §:n 1 kohdan tarkoittamalla matkalla asunnolta työpaikalle

13.12.2017

Muutoksenhakulautakunta katsoi, että säännöstä tulkittaessa on otettava huomioon myös työntekijän tosiasiallinen asuminen ja sen vakiintuneisuus. Muutoksenhakulautakunta katsoi huomioon ottaen vahingoittuneen asumisolosuhteet tässä tapauksessa, että miesystävän asuntoa on pidettävä vahingoittuneen työtapaturma- ja ammattitautilain 23 §:n 1 kohdassa tarkoitettuna asuntona.

Kysymys siitä, onko tapaturma sattunut työtapaturma- ja ammattitautilain 23 §:n 1 kohdan tarkoittamalla matkalla asunnolta työpaikalle

13.12.2017

Muutoksenhakulautakunta katsoi huomioon ottaen vahingoittuneen asumisolosuhteet tässä tapauksessa, että miesystävän asuntoa on pidettävä vahingoittuneen työtapaturma- ja ammattitautilain 23 §:n 1 kohdassa tarkoitettuna asuntona ja tapaturma on näin ollen sattunut matkalla laissa tarkoitetulta asunnolta työpaikalle.

Kysymys tapaturman käsitteestä

20.9.2017

Muutoksenhakulautakunta hylkäsi valituksen katsoen, että nyt kyseessä olevassa tilanteessa on harjoitettu jujutsu-lajille tyypillistä ottelutoimintaa, johon kuuluu lajille ominaisten hyökkäys- ja puolustustekniikoiden suorittamista, kuten muun muassa potkuja ja niiden torjuntoja.

Kysymys työtapaturma- ja ammattitautilain 202 §:n 1 momentin mukaan vapaa-ajan vakuutuksen perusteella maksettavasta päivärahasta tehtävästä laskennallisesta vähennyksestä

20.9.2017

Muutoksenhakulautakunta muutti vakuutuslaitoksen päätöstä ja määräsi vakuutuslaitoksen suorittamaan X Oy:lle lainmukaisen korvauksen sen J:lle maksamasta sairausajan palkasta ajalta 14.7.2016 - 30.7.2016 täysimääräisenä ilman vähennystä.

Kysymys hammasvaurion korvattavuudesta

20.9.2017

Muutoksenhakulautakunta hylkäsi valituksen todeten, että syödessä sattuvan hammasvaurion korvaaminen edellyttää, että nautittu ruoka-aine on sisältänyt vierasesineen tai muuta ruokaan kuulumatonta ainetta.

Kysymys olkapään kiertäjäkalvosinsairauden olennaisen pahenemisen korvaamisesta

31.8.2017

Muutoksenhakulautakunta määräsi vakuutuslaitoksen suorittamaan lainmukaisen korvauksen tapaturmassa 3.9.2016 aiheutuneesta oikean olkapään kiertäjäkalvosinsairauden olennaisesta pahenemisesta ja siitä 13.9.2016 jälkeenkin aiheutuneesta sairaanhoidon tarpeesta ja työkyvyttömyydestä.

Kysymys valitusajan viimeisenä päivänä sähköpostilla klo 19.49 lähetetyn valituksen tutkimisesta

17.8.2017

Muutoksenhakulautakunta tutki valitusajan viimeisenä päivänä klo 19.49 lähetetyn valituksen katsoen, että valitus on saapunut työtapaturma- ja ammattitautilaissa säädetyssä määräajassa, koska vakuutuslaitoksen muutoksenhakuohjeessa ei ole ilmoitettu vakuutuslaitoksen aukioloaikaa.

Kysymys tapaturman johdosta suoritetun leikkauksen jälkeen kehittyneen suolilaman korvattavuudesta.

15.6.2017

Muutoksenhakulautakunta määräsi vakuutuslaitoksen suorittamaan lainmukaisen korvauksen 16.3.2016 suoritetun polvileikkauksen jälkeen aiheutuneesta suolilamasta.

Kysymys oikeudesta korvaukseen työtapaturma- ja ammattitautilain nojalla, kun tapaturma on sattunut vahingoittuneen lähdettyä vaihtamaan työssä kastuneita vaatteita kesken työpäivän

26.4.2017

Muutoksenhakulautakunta katsoi, että kyseessä on työtapaturma- ja ammattitautilain 20 §:n ja 23 §:n 2 kohdan nojalla korvattava työtapaturma.

Kysymys käsittelyratkaisuna kuolinpesän valitusoikeudesta

15.2.2017

Kysymys käsittelyratkaisuna kuolinpesän valitusoikeudesta. Muutoksenhakulautakunta katsoi, että kuolinpesällä on asianosaisasema haittarahaa koskevassa asiassa ja näin ollen kuolinpesän valitus voidaan tutkia kokonaisuudessaan

Kysymys oikeudesta korvaukseen työtapaturma- ja ammattitautilain nojalla, kun vahingoittunut on kaatunut matkalla töistä terveyskeskukseen

15.2.2017

Tapaturma sattui työmatkalla klo 14:10, matkalla terveyskeskukseen. Tapaturmapäivänä J:n työn on pitänyt päättyä klo 15:00. Sairauskertomuksen mukaan J:lla on ollut varattuna aika tälle päivälle muutaman päivän ajan jatkuneen silmän punoittelun sekä vasemman päkiän alueen kivun vuoksi. Lisäksi on mainittu, että J:lle on sattunut tapaturma vastaanotolle tullessaan. Muutoksenhakulautakunta kumosi vakuutuslaitoksen päätöksen ja määräsi vakuutuslaitoksen suorittamaan lainmukaisen korvauksen työtapaturmasta.

Vuosityöansio määritettiin työtapaturma- ja ammattitautilain 72 §:ssä tarkoitetun pysyvän muutoksen perusteella määräytyvän vuosityöansion mukaan

30.10.2017

Vuosityöansio määritettiin työtapaturma- ja ammattitautilain 72 §:ssä tarkoitetun pysyvän muutoksen perusteella määräytyvän vuosityöansion mukaan

Tapaturman katsottiin sattuneen tavanomaisella työssäkäynnistä johtuvalla asunnon ja työpaikan välisellä matkalla ja se korvattiin työtapaturma- ja ammattitautilain 23 §:n 1-kohdan perusteella

26.10.2017

Tapaturman katsottiin sattuneen tavanomaisella työssäkäynnistä johtuvalla asunnon ja työpaikan välisellä matkalla ja se korvattiin työtapaturma- ja ammattitautilain 23 §:n 1-kohdan perusteella

Sairaanhoidon antamisen yhteydessä rikotut housut määrättiin korvattavaksi vaatimuksen mukaisesti ilman housujen arvon alentumiseen perustuvaa vähennystä

30.10.2017

Sairaanhoidon antamisen yhteydessä rikotut housut määrättiin korvattavaksi vaatimuksen mukaisesti ilman housujen arvon alentumiseen perustuvaa vähennystä

Nilkan murtumavamman edellyttämän kipsihoidon komplikaationa syntynyt säären laskimotukos korvattiin niin sanottuna seurannaisvahinkona

30.11.2017

Nilkan murtumavamman edellyttämän kipsihoidon komplikaationa syntynyt säären laskimotukos korvattiin niin sanottuna seurannaisvahinkona

Tapaturman ei katsottu sattuneen työssä, työntekopaikalla oloon tavanomaisesti liittyvässä toiminnassa eikä työhön liittyvällä tavanomaisella virkistystauolla eikä sitä korvattu työtapaturma- ja ammattitautilain 21 §:n, 22 §:n tai 23 §:n perusteella

14.6.2017

Tapaturman ei katsottu sattuneen työssä, työntekopaikalla oloon tavanomaisesti liittyvässä toiminnassa eikä työhön liittyvällä tavanomaisella virkistystauolla työntekopaikan alueen läheisyydessä eikä sitä korvattu työssä, työntekopaikan alueella tai työntekopaikan alueen ulkopuolella sattuneena tapaturmana työtapaturma- ja ammattitautilain 21 §:n, 22 §:n tai 23 §:n perusteella

Tapaturman katsottiin sattuneen työntekopaikalla oloon tavanomaisesti liittyvässä toiminnassa ja se korvattiin työntekopaikan alueella sattuneena tapaturmana työtapaturma- ja ammattitautilain 22 §:n perusteella

7.12.2016

Tapaturman katsottiin sattuneen työntekopaikalla oloon tavanomaisesti liittyvässä toiminnassa ja se korvattiin työntekopaikan alueella sattuneena tapaturmana työtapaturma- ja ammattitautilain 22 §:n perusteella

Tapaturman katsottiin sattuneen työnteon yhteydessä ja se korvattiin työssä sattuneena tapaturmana työtapaturma- ja ammattitautilain 21 §:n 1 momentin perusteella

30.11.2016

Tapaturman katsottiin sattuneen työnteon yhteydessä ja se korvattiin työssä sattuneena tapaturmana työtapaturma- ja ammattitautilain 21 §:n 1 momentin perusteella

Yrittäjän vuosityöansiota ei voitu määrittää muun kuin YEL-työtulon suuruiseksi

16.11.2016

Yrittäjän vuosityöansiota ei voitu määrittää muun kuin YEL-työtulon suuruiseksi

Vuosityöansiota ei määritetty työtapaturma- ja ammattitautilain 72 §:ssä tarkoitetun pysyvän muutoksen perusteella määräytyvän vuosityöansion mukaan

9.11.2016

Vuosityöansiota ei määritetty työtapaturma- ja ammattitautilain 72 §:ssä tarkoitetun pysyvän muutoksen perusteella määräytyvän vuosityöansion mukaan

Tapaturman ei katsottu sattuneen ruokailu- tai virkistystaukoon liittyvässä tavanomaisessa toiminnassa eikä sitä korvattu työntekopaikan alueen ulkopuolella sattuneena tapaturmana työtapaturma- ja ammattitautilain 23 §:n 2-kohdan perusteella

11.1.2017

Tapaturman ei katsottu sattuneen ruokailu- tai virkistystaukoon liittyvässä tavanomaisessa toiminnassa eikä myöskään työntekopaikan alueen läheisyydessä eikä sitä korvattu työntekopaikan alueen ulkopuolella sattuneena tapaturmana työtapaturma- ja ammattitautilain 23 §:n 2-kohdan perusteella

Tapaturman ei katsottu sattuneen työhön liittyvään koulutustilaisuuteen kuuluvassa toiminnassa eikä sitä korvattu erityisissä olosuhteissa sattuneena tapaturmana työtapaturma- ja ammattitautilain 24 §:n 1 momentin 1-kohdan perusteella

6.4.2017

Tapaturman ei katsottu sattuneen työhön liittyvään koulutustilaisuuteen kuuluvassa toiminnassa eikä sitä korvattu erityisissä olosuhteissa sattuneena tapaturmana työtapaturma- ja ammattitautilain 24 §:n 1 momentin 1-kohdan perusteella

Työmatkalla tapahtunutta kipeytymistä ei korvattu työliikekipeytymisenä työtapaturma- ja ammattitautilain 33 §:n perusteella

15.12.2016

Työmatkalla tapahtunutta kipeytymistä ei korvattu työliikekipeytymisenä työtapaturma- ja ammattitautilain 33 §:n perusteella

Ruokatauolla tapahtunutta kipeytymistä ei korvattu työliikekipeytymisenä työtapaturma- ja ammattitautilain 33 §:n perusteella

15.9.2016

Ruokatauolla tapahtunutta kipeytymistä ei korvattu työliikekipeytymisenä työtapaturma- ja ammattitautilain 33 §:n perusteella

Vakuutuslaitos ei ollut velvollinen korvaamaan kunnan laskua koskien E-lääkärinlausunnon lausuntopalkkiota

21.6.2016

Vakuutuslaitos ei ollut velvollinen korvaamaan kunnan laskua koskien E-lääkärinlausunnon lausuntopalkkiota

Vakuutuslaitos ei ollut velvollinen korvaamaan yksityisen lääkäritalon laskua koskien E-lääkärinlausunnon lausuntopalkkiota

21.6.2016

Vakuutuslaitos ei ollut velvollinen korvaamaan yksityisen lääkäritalon laskua koskien E-lääkärinlausunnon lausuntopalkkiota

Kylmänkyhmyt korvattiin pakkasella metsätöissä tapahtuneesta kylmäaltistuksesta aiheutuneina ja tapaturmavakuutuslain 4 §:n 2 momentin 5 kohdan tarkoittamana paleltumisena

16.4.2015

Kylmänkyhmyt korvattiin pakkasella metsätöissä tapahtuneesta kylmäaltistuksesta aiheutuneina ja tapaturmavakuutuslain 4 §:n 2 momentin 5 kohdan tarkoittamana paleltumisena

Kahta kuulokojetta ja hälytinjärjestelmää ei korvattu meluvamman lukuun

29.5.2013

Vlla oli todettu ammattitautina työmelun aiheuttama 26.9.1983 ilmennyt meluvamma. Vakuutuslaitos oli korvannut kuulokojeen toiseen korvaan sekä myöntänyt haittarahan 3. haittaluokan mukaan 28.12.1999 alkaen. V oli sittemmin jäänyt eläkkeelle.

Työpaikan ulkopuolella järjestetyn tyky-iltapäivän ohjelmaan kuulumattomassa leikkimielisessä painiottelussa sattuneen vahinkotapahtuman ei katsottu sattuneen työssä tai työstä johtuvissa olosuhteissa

17.10.2013

P oli osallistunut työpaikan ulkopuolella järjestettyyn henkilökunnan tyky-iltapäivään. Pn nilkka oli vääntynyt painimatolla leikkimieliseksi sovitun painiottelun aikana. Kyseinen painiottelu ei kuulunut tyky-iltapäivän ennalta ilmoitettuun ohjelmaan.

Sähköpostiviesti tulkittiin valitukseksi siinä olevista muodollisista ja sisällöllisistä puutteista huolimatta

6.6.2013

Muutoksenhakulautakunta katsoi, että K oli vakuutuslaitokselle 2.10.2012 määräajassa saapuneessa sähköpostiviestissä ilmaissut tyytymättömyytensä tapaturmaa koskevaan hylkäävään päätökseen ja sähköpostiviestiä voitiin pitää valituksena, jota K oli sittemmin vakuutuslaitokselle määräajan jälkeen 15.10.2012 saapuneella kirjelmällä täydentänyt. Näin ollen muutoksenhakulautakunta tutki valituksen.

Olkapään kiertäjäkalvosimen repeämää ei katsottu tapaturman seuraukseksi

2.10.2013

Tapaturmassa yli 100 kilon painoinen potilas on jalkojensa pettäessä pudonnut Kn oikean käden varaan, kun K oli yhdessä työparinsa kanssa siirtämässä potilasta sänkyyn kannatellen potilasta nostovyöllä pitämällä oikealla kädellään vyön rivasta potilaan selän takana. Muutoksenhakulautakunta katsoi, että Kn oikeaan olkapäähän kohdistunut ulkoinen voima ja tapaturmamekanismi eivät vastanneet oikeuskäytännössä korvattavuuden edellytykseksi vaadittua yläraajan varaan riippumaan jäämistä putoamisen yhteydessä eivätkä kaatumista suoraan olkapään päälle tai ojennetun yläraajan varaan.

Päihtymyksen katsottiin olleen tapaturman syynä, joten päivärahakorvaukseen tuli tehdä 1/5:n päihtymysvähennys

6.2.2013

Päivystyspoliklinikan sairauskertomuksen mukaan R oli puhaltanut 2,01 promillea. Muutoksenhakulautakunta piti todennäkököisenä, että Rn humalatila oli ollut syynä siihen, että hän oli kävellessään kompastunut jalkakäytävän reunaan. Päivärahakorvaukseen tuli näin ollen tehdä 1/5:n vähennys.

Työaikaan luettavalla tauolla, työpaikan pääoven edessä ulkoportailla sattunut tapaturma korvattiin

15.8.2013

Muutoksenhakulautakunta totesi, että tapaturmaan ei ole olennaisesti vaikuttanut mikään Sn tällä tauolla suorittamasta toiminnasta johtuva erityinen, lisääntynyt tapaturmariski. Tapaturman aiheuttajana oli työntekijöille ruokaa tuovan pakettiauton törmääminen seinään.

Luokassa koulutehtäviä tehdessä sattunutta tapaturmaa ei korvattu opiskelutapaturmana

30.1.2013

Muutoksenhakulautakunta katsoi, että kyseessä ei ole ollut opiskeluun liittyvissä työhön rinnastettavissa olosuhteissa syntyneen vamman tai sairauden korvaamisesta annetun lain 1 §:n 1 momentissa tarkoitettu työntekoon verrattava olosuhde.

Työmatkan poikkeamalla sattunut tapaturma korvattiin

12.1.2012

Muutoksenhakulautakunta katsoi, H:n työn luonteesta ja työmatkasta esitetty selvitys kokonaisuudessaan huomioon ottaen, että H:n tekemä poikkeama on ollut vähäinen ja johtunut hyväksyttävästä syystä. Muutoksenhakulautakunta katsoi, että myös poikkeaman aikana sattunut tapaturma oikeuttaa korvaukseen tapaturmavakuutuslain perusteella. Tamla 2531/2011

Nivustaipeen iskuvammaan liittyvä nivustyrä korvattiin tapaturman seurauksena

13.6.2012

Muutoksenhakulautakunta katsoi, että vahingoittunut on saanut tapaturman seurauksena oikean nivustaipeen iskuvamman ja siihen liittyvän nivustyrän. Hän on saanut tapaturman seurauksena voimakkaan iskun oikeaan nivustaipeeseen, kun polkupyörän sarvi on tökännyt siihen hänen kaatuessaan polkupyörällä.

Vakuutuslaitos määrättiin ryhtymään toimenpiteisiin ammatillisen kuntoutustarpeen selvittämiseksi ja kuntoutukseen ohjaamiseksi

7.6.2012

Muutoksenhakulautakunta katsoi, että korvattavasta vammasta aiheutuu pitkäaikaisia rajoituksia työ- ja toimintakyvylle ja ansiomahdollisuuksille, ammatillinen kuntoutustarve tulee selvittää ja tarvittaessa vahingoittunut tulee ohjata kuntoutukseen. Vakuutuslaitoksen tulee ryhtyä edellä mainittuihin toimenpiteisiin, jotta vahingoittunut tapaturmavamman aiheuttamista rajoituksista huolimatta kykenisi siirtymään sellaiseen uuteen työhön tai ammattiin, josta hän voi saada pääasiallisen toimeentulonsa. Tamla 143/2012

Räjähdysonnettomuudessa vaurioituneita silmälaseja ei korvattu esinevahinkona

6.9.2012

Työmaalla sattuneen räjähdysonnettomuuden seurauksena vahingoittuneella oli todettu ohimenevä kuulonalenema. Ennen räjähdystä hän oli vaihtanut autossa tavalliset silmälasinsa työmaalla käytettäviin suojalaseihin. Silmälasit olivat tällöin jääneet auton takaikkunalle. Räjähdyksen aikana teräspalkki oli sinkoutunut auton takaikkunaan ja silmälasit olivat tällöin vaurioituneet. Muutoksenhakulautakunta katsoi, että vahingoittuneella ei ole tapaturmavakuutuslain perusteella oikeutta saada korvausta uusista silmälaseista. Räjähdysonnettomuudessa vaurioituneet silmälasit eivät ole olleet tapaturmavakuutuslain 14 §:n 3 momentin tarkoittamalla tavalla hänen käytössään tapaturman yhteydessä eikä silmälaseja näin ollen voida korvata. Kysymyksessä on esinevahinko, jota ei korvata tapaturmavakuutuksesta.

Monimuotoinen alueellinen kiputila (CRPS) korvattiin tapaturman seurauksena

19.1.2012

4.3.2011 sattuneessa tapaturmassa saanut vasempaan jalkaterään kohdistuneen ruhjevamman, joka on ollut lievä vamma. Lääketieteellisen tietämyksen mukaan tämän alueen lieväkin ruhjevamma voi kuitenkin johtaa niin kutsuttuun CRPS-kiputilaan ja tällainen H:lla oli kuvattu sairaalan fysiatrian poliklinikan sairauskertomustiedoissa 26.7.2011. Muutoksenhakulautakunta katsoi, että tätä kiputilaa voitiin pitää 4.3.2011 sattuneen tapaturman todennäköisenä seurauksena ja siten tapaturmavakuutuslain mukaiseen korvaukseen oikeuttavana vammana.

Ammattitaudin ilmenemisaika

21.4.2011

P:llä oli todettu ammattitautina asbestipölyn aiheuttama keuhkotauti, asbestoosi, joka on ilmennyt 4.7.1995. Keuhkosyöpää pidetään vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan jo korvatun asbestoosin seurauksena ja täten saman ammattitaudin osana. Keuhkosyövän  ilmenemisajankohdaksi vahvistettiin 4.7.1995.

Korvaus tutkimuskuluista

3.3.2011

Koska F:lla ei ole todettu korvaukseen oikeuttavaa ammattitautia, oikeutta ansionmenetyskorvaukseen ammattitautitutkimusten ajalta ei ole. Tapaturmavakuutuslain nojalla työkyvyttömyys korvataan vain, jos se on aiheutunut ammattitaudista. Ammattitautitutkimusten ajalta aiheutuvaa työkyvyttömyyttä ei ole säädetty korvattavaksi.

Plantaris-kantajänteen repeämä korvattiin ylivoimaisen ponnistuksen seurauksena

24.2.2011

L oli nostanut lähes 80 kiloa painavaa jääkaappi-pakastinta paikalleen ja tässä yhteydessä hänen oli pitänyt kammeta sitä oikean jalkaterän avulla niin, että nilkka on ollut äärikoukistuksessa ja akillesjänne ja sen alla olevat rakenteet äärivenytyksessä. Muutoksenhakulautakunta katsoi, että tällaista tilannetta voidaan pitää lähinnä tapaturmanomaisena ylivoimaiseen ponnistukseen verrattavana vahinkotapahtumana ja siten voimakkuudeltaan riittävänä ja mekanismiltaan sopivana aiheuttamaan plantaris-kantajänteen repeämän.

Kipupumppu ja hammashoito

16.3.2011

Vaikka hammashoito on ollut tarpeen ennen kipupumpun asennusta, se ei kuitenkaan ole ollut tapaturmavamman tarpeellista hoitoa eikä sitä korvata tapaturmavakuutuslain 15 §:n nojalla.

Työstä johtuvat olosuhteet

21.2.2011

Muutoksenhakulautakunta katsoi, että E:n tapaturma, joka oli sattunut luennointimatkalla kävelyllä,  oli  sattunut vapaa-ajalla, joten tapaturman ei voida katsoa sattuneen tapaturmavakuutuslain 4 §:ssä tarkoitetussa työssä tai työstä johtuvissa olosuhteissa.

Molemminpuolinen rannekanavaoireyhtymä korvattiin ammattitautina

28.9.2011

A:n työ trukin ajossa oli ennen oireiden ilmaantumista sisältänyt pitkäaikaisesti sellaisia ranteen keskiasennosta poikkeavia, rannetta kuormittavia liikkeitä, jotka lääketieteellisen kokemusperäisen tietämyksen mukaan sopivat aiheuttamaan hänellä todetun molemminpuolisen rannekanavaoireyhtymän.

Työmatka

18.8.2011

Muutoksenhakulautakunta katsoi, että kysymyksessä ei ole ollut niin vähäinen poikkeama, että sen jälkeen säännöllisesti käytetyllä työmatkareitillä sattuneen tapaturman voitaisiin katsoa kohdanneen N:ää työstä johtuvissa olosuhteissa.

Tekonivelleikkauksen rutiineihin kuuluva hammaslääkäritutkimus

17.9.2003

Ennen tekonivelleikkauksen suorittamista tehtiin leikkausrutiineihin kuuluvana tutkimuksena hammaslääkärin tarkastus ja röntgentutkimus. Tapaturmalautakunta määräsi vakuutuslaitoksen korvaamaan näistä aiheutuneet kulut tapaturmavamman sairaanhoitokuluina.

Tavoitepalkkio ja palvelusvuosilisä ansionalenemavertailussa

17.9.2003

Esitetyn selvityksen mukaan J:lle oli maksettu tavoitepalkkio vuosina 1999, 2000, 2001 ja 2002. J:n vuonna 2002 saamia ansiotuloja määrättäessä oli tullut ottaa huomioon myös tavoitepalkkio, koska sitä ei voitu pitää kertaluonteisena suorituksena, vaan kysymyksessä oli ollut jo vakiintunut tulo. Myös palvelusvuosilisä oli vakiintunutta tuloa, joka oli otettava huomioon vuoden 2002 ansiotuloja laskettaessa. Tapaturmalautakunta katsoi, että ansionalentuma oli oikein määritetty alle 10 %:ksi 1.2.2003 lukien vertaamalla vuonna 2002 ansaittuja tuloja vuosityöansioon, joka oli korotettu indeksillä vuoden 2002 tasoon.

Auton lohkolämmityksen kytkeminen työmatkaa varten

30.1.2003

Tapaturma oli kohdannut L:ää työstä johtuvissa olosuhteissa, kun hän oli viimeisen tauon aikana käynyt laittamassa autonsa lämmitykseen. Työnantaja oli tästä käytännöstä tietoinen ja piti sitä tarkoituksenmukaisena, koska lämmityspylväissä ei ollut ajastimia. Työajoista johtuen yleisten kulkuneuvojen käyttö oli mahdotonta. Auton lämmitykseen laittaminen oli johtunut oman auton käyttämisestä työmatkalla. Kysymyksessä oli siten lain mukaan työtapaturmana korvattava vamma.

Ylitöiden huomioon ottaminen ansionalenemavertailussa

3.12.2003

J oli ammattitaudin aiheuttamien rajoitusten vuoksi vapaaehtoisesti siirtynyt alempipalkkaiseen työhön ja hän oli joutunut ylitöillä korvaamaan palkanpudotuksen. Työnantajan mukaan 90 % työntekijöistä osallistui ylitöihin. J oli ammattitaudista huolimatta kyennyt ansaitsemaan 19.11.2001 alkaen tuloja niin, ettei vähintään 10 %:n ansionalentumaa verrattuna ammattitaudin ilmenemisajankohdan ansioihin ollut aiheutunut. Ylitöitä ei voitua pitää poikkeuksellisina ja J tulee niitä todennäköisesti jatkossakin tekemään. Näin ollen J:n ammattitaudista ei ollut osoitettu aiheutuneen päivärahaan ja tapaturmaeläkkeeseen oikeuttavaa vähintään 10 %:n työkyvyn alentumaa 19.11.2001 jälkeen.

Koulutustilaisuuden vapaa-ajan osuus

6.3.2003

Tapaturma oli sattunut kokousristeilyn ennalta ilmoitetun ohjelman mukaisessa vapaan ohjelman osuudessa, jota ei voitu pitää myöskään P:n kohdalla työaikana, vaikka P oli toiminut risteilyemännän tehtävissä koko risteilyn ajan. Kysymyksessä oli vapaa-aikana sattunut vahingoittuminen, josta ei suoritettu korvausta.

Tapaturmaa Kansaneläkelaitoksen Aslak-kuntoutuksessa ei korvattu

17.9.2003

Vaikka kuntoutus olikin suunniteltu ja toteutettu yhteistyössä työpaikan ja työterveyshuollon kanssa, kysymyksessä oli kuitenkin ollut Kansaneläkelaitoksen järjestämä kuntoutus, jonka yhteydessä sattuneen vahingoittumisen ei voitu katsoa kohdanneen työntekijää työstä johtuvissa olosuhteissa.

Kahvitauolla sattunut tapaturma

11.9.2003

M oli leipää leikatessaan saanut haavan käteensä työpaikalla. Mitkään työpaikan puutteelliset olosuhteet tai muut työhön tai työolosuhteisiin liittyvät tekijät, jotka olisivat voineet lisätä tapaturmariskiä, eivät olleet myötävaikuttaneet tai olleet syynä tapaturman sattumiseen. Tapaturma ei kuulunut tapaturmavakuutuslain mukaisen lakisääteisen vakuutusturvan piiriin. Tapaturma 25.11.2002 ei ollut kohdannut M:ää työssä eikä työstä johtuvissa olosuhteissa.

Kotona päivystystehtävän suorittamisen jälkeen sattunut tapaturma

2.10.2003

Vahingoittuminen hänen kotonaan päivystystehtävän suorittamisen jälkeen ei ollut sattunut työssä tai työstä johtuvissa olosuhteissa, joten kysymyksessä ei ole tapaturmavakuutuslain nojalla korvaukseen oikeuttava tapaturma.

Päivystysvuorossa olleen henkilön tapaturma

3.12.2003

Päivystysvuorossa olleen henkilön ei voitu katsoa olleen työstä johtuvissa olosuhteissa liikkuessaan kaupungilla työhön liittymättömissä asioissa. Päivystysaikaan kuuluu tilanteen mukaan sekä työaikaa että vapaa-aikaa. Hoitaessaan työtehtävää L oli ollut työssä ja tästä työtehtävästä kotiin palatessaan hän oli työmatkalla työstä johtuvissa olosuhteissa. L oli kuitenkin poikennut kotimatkareitiltään eri suunnalla sijaitsevalle kioskille. Tällä matkallaan hän ei enää ollut työstä johtuvissa olosuhteissa työmatkalla, vaan yhteys työhön oli katkennut.

Poikkeama työmatkareitiltä lisännyt tapaturmariskiä

11.3.2003

K oli tapaturman sattuessa seissyt kadun varteen pysäköidyn autonsa vieressä ajoradan puolella keskustelemassa isänsä kanssa. Kyseinen, ajallisesti tosin vähäinen poikkeama työmatkareitiltä oli aiheuttanut lisääntyneen tapaturmariskin. K:n työmatka oli keskeytynyt, kun hän oli pysäköinyt autonsa ja poistunut siitä. Se, että K oli seissyt ajoradan puolella oli ollut omiaan lisäämään tapaturman mahdollisuutta. Kysymyksessä ei näin ollen ollut työstä johtuvissa olosuhteissa työmatkalla sattunut tapaturma.

Tapaturmaeläkkeestä tehtävä vähennys

17.9.2003

Tapaturmalautakunta poisti tapaturmaeläkkeestä tehdyn vähennyksen noudatettuun oikeuskäytäntöön viitaten.

Työmatkan vähäinen keskeytyminen

14.1.2004

A oli työmatkallaan työntänyt vastaan tulevien kaistalla ollutta autoa ja tuntenut selässään kipua. Auto oli ollut siten, että A ei ole päässyt jatkamaan matkaansa. Pysähtyminen auttamaan oli aiheuttanut vain vähäisen lisän työmatkan kestoon. Tapaturmalauta-kunta katsoi, että vahinkotapahtuma oli sattunut työstä johtuvissa olosuhteissa matkalla työstä asunnolle.

Erilaisten lukulasien tarve tapaturmavamman vuoksi

6.5.2004

Tapaturman seurauksena A:n oikeassa silmässä oli sisäänpäin karsastusta, hajataittoa ja satunnaisia kaksoiskuvia. Vaikka lukulasien tarve sinänsä johtui ikänäköisyydestä, lukulasit olivat tapaturmavamman johdosta erilaiset kuin ilman vammaa, ja tapaturmalau-takunta katsoi kohtuulliseksi korvata lukulaseista puolet tapaturmavamman johdosta tarpeellisena sairaanhoitona. Keinomykiön aiheuttama haitta arvioidaan näkökyvyn perusteella. A:n näöntarkkuus oli normaali. Tapaturmalautakunta katsoi kuitenkin moninaisten näköhaittojen (esim. häikäistymistaipumus ja viivojen vääristyminen) johdosta tapaturmavammasta aiheutuvan enemmän toiminnanvajavuutta kuin siihen sen laadun vuoksi muutoin kuuluisi, ja korotti haittaluokan 2. haittaluokkaan.

Ammattitaudin lääkityksen seurausvaikutusten tutkiminen korvattu

23.6.2004

A:lla on todettu ammattitautina ohrajauhon aiheuttama astma ja allerginen nuha. Hän on käyttänyt ammattitaudin johdosta inhalaatiosteroidilääkitystä. Tapaturmalautakunta katsoi, että A:lle tehdyt laboratoriotutkimukset ovat olleet tarpeellisia hänen ammattitaudin johdosta käyttämänsä lääkityksen todennäköisesti aiheuttamien lisämunuaisten toiminnanhäiriöiden selvittämiseksi ja seuraamiseksi. Tapaturmalautakunta määräsi vakuutuslaitoksen korvaamaan laboratoriotutkimuksista aiheutuneet kulut.

Työntekijöiden vapaaehtoinen liikunta vai edustustehtävä

22.4.2004

Liikuntatapaturmaa ei korvattu, koska katsottiin, että kysymyksessä oli paremminkin ollut viikottaiseen vapaaehtoiseen liikuntaharrastukseen liittyvä ottelu kuin työnantajan edustajana pelattu erillinen turnaus tai vastaava.

Uuden tapaturman syy-yhteys vanhaan tapaturmavammaan

30.6.2004

A oli vuonna 1975 sattuneen tapaturman seurauksena saanut muun muassa oikean polvilumpion sekä vasemman kyynärpään ja kyynärluun murtumat. Hän oli vuonna 2003 kaatunut saaden vasemman kyynärluun yläosan murtuman. A ilmoitti kaatumisen johtuneen oikean jalan pettämisestä alta, mikä johtui polvilumpion puuttumisesta. Tapaturmalautakunta katsoi, ettei A:n kaatuminen ollut syy-yhteydessä vanhoihin tapaturmavammoihin eikä kaatumisen seurauksena saatuja vammoja näin ollen voida pitää vuonna 1975 sattuneen työtapaturman johdosta korvattavina vammoina. A:n voidaan katsoa vuosikymmenien kuluessa ennättäneen sopeutua oikean alaraajan toiminnanvajaukseen ja siitä aiheutuvaan tapaturma-alttiuteen.

Ammattitautilääkityksen aiheuttamaksi epäillyn sairauden (osteoporoosi) tutkimuskulut

25.2.2004

Luuntiheysmittaus oli ammattitaudin aiheuttamaksi epäillyn sairauden selvittämiseksi perusteltu ja tarpeellinen tapaturmavakuutuslain 14 §:n 4 momentin nojalla korvattava tutkimus, kun vahingoittunut oli ammattitaudin vuoksi joutunut käyttämään jatkuvasti kortisonilääkitystä ja lääketieteellisen tietämyksen mukaan pitkään jatkunut kortisonihoito voi aiheuttaa osteoporoosia.

Äkillisen stressireaktion korvaaminen

5.2.2004

S oli 13.3.2003 joutunut johtamallaan työmaalla seuraamaan alaisensa ja ystävänsä kuolemaa työkoneen pudottua jäihin ja hänen voimatta auttaa tätä. Tilanne oli ollut riittävä lääketieteellisessä mielessä aiheuttamaan S:lle äkillisen stressireaktion, jonka hoitava lääkäri oli diagnosoinut. S:lla oli oikeus tapaturmavakuutuslain mukaiseen korvaukseen mainitun tapaturman johdosta.

Ammattitaudin johdosta aiheutunut menetys - ammatillinen kuntoutus

5.2.2004

Vahingoittunut oli ammattitaudin johdosta menettänyt runsaat 3 vuotta kestäneen työnsä puuseppänä, mutta ei ollut menettänyt ammattiaan, johon hän oli saanut koulutuksen. Hän oli valmistunut yo-merkonomiksi ja, vaikka hän ei ollut toiminutkaan mm. äitiyslomien vuoksi koulutuksen mukaisessa työssä, oli hänellä mahdollisuus puolen vuoden työhönvalmennuksella toimistotöihin saavuttaa entinen ansiotasonsa. Ehdotettua enintään 2,5 vuoden ajan hallinnon ja kaupanalan liiketalouden koulutusta ammattikorkeakoulussa ei korvattu.

Silmälasien korvaaminen

23.3.2004

Uusista silmälaseista aiheutuneet kulut tuli korvata kokonaisuudessaan, kun vahingoittuneiden silmälasien oikeaa linssiä, joka sinänsä oli kiistatta säilynyt tapaturmassa vahingoittumattomana, ei ollut mahdollista käyttää uusissa kehyksissä. Vahingoittuneen oli mahdollista saada tapaturmassa vahingoittuneiden silmälasien tilalle entistä vastaavat silmälasit vain uusimalla sekä kehykset että molemmat linssit.

Opiskelijan päiväraha - lyhytaikainen työkyvyttömyys

15.4.2004

Tapaturmavamma oli estänyt pääasiallisesti opiskelun ajalla 14.8.-20.8.2003, kun J ei kyseessä olevana aikana kyennyt ravintolakokin työharjoitteluun Hänelle oli tapaturmavamman vuoksi kirjoitettu sairauslomaa ajalle 14.8.-20.8.2003. Lääketieteellisten tilankuvausten mukaan edellä mainitulla ajalla jalkeillaolo ja liikkuminen olivat olleet vaivalloisia. Oppilaitoksen ilmoituksen mukaan J oli ollut tapaturman vuoksi poissa koulutyöstä edellä mainitun sairausloma-ajan. Hän ei ollut osallistunut teoriaopetukseen eikä käytännön opetukseen. Kyseisessä jaksossa oli ollut vain käytännön opetusta eli työharjoittelua ravintolassa kokin ammattia varten.

Akillesjänteen repeämää ei korvattu tapaturman seurauksena eikä sairauden pahenemisena

15.4.2004

A:n A jalka oli livennyt jäisellä pihalla ja kääntynyt ääriasentoon. Tapaturmalautakunta katsoi, että oikeuskäytännössä akillesjänteen repeämä voidaan katsoa tapaturman seurauksena korvattavaksi, kun jänteeseen osuu suora isku sen ollessa jännittyneenä tai kun jänteeseen kohdistuu muu voimakkuudeltaan ja mekanismiltaan vastaava vahinkotapahtuma. Lääketieteellisen kokemusperäisen tietämyksen perusteella kuvatulla vammamekanismilla akillesjänne ei repeä, elleivät sisäsyntyiset muutokset ole jo ratkaisevasti heikentäneet kudoksia. Kysymyksessä ei ollut myöskään korvattava muun sairauden olennainen paheneminen.

Lounastauolla matkalla ruokakauppaan sattunut tapaturma korvattu

10.2.2004

Oikeuskäytännössä on katsottu matkalla ruokakauppaan lounasruoan ostamiseksi sattuneiden tapaturmien kuuluvan tapaturmakorvauksen piiriin. G oli tapaturman sattuessa 15.3.2003 ollut matkalla kauppaan markettiin ostamaan muun muassa lounasruokaa. Näin ollen tapaturma on sattunut tapaturmavakuutuslain 4 §:n 1 momentin mukaisissa työstä johtuvissa olosuhteissa ja tulee korvata tapaturmavakuutuslain perusteella.

Mesoteliooman latenssiaika ja ammattitaudin ilmeneminen

14.1.2004

Mesoteliooman keskimääräinen latenssiaika on 35-40 vuotta. Alle 20 vuoden latenssiaikoja on todettu vain yksittäistapauksissa, mutta ne on asetettu kiistanalaisiksi. Lääketieteellisen tietämyksen mukaan ei ollut todennäköistä, että L:n elokuussa 2001 ilmennyt mesoteliooma olisi aiheutunut työskentelystä yrittäjänä vuodesta 1984 alkaen. Todennäköisempää oli, että mesoteliooman aiheuttanut asbestialtistus oli painottunut vuotta 1984 edeltävään aikaan, jolloin altistuminen oli ollut voimakkaampaa työpöydän suojalevynä käytetyn asbestilevyn ja lisäksi pöydällä olleen lasiprässin ylä- ja alapuolella eristeenä käytetyn asbestin vuoksi.

Ammatillisen kuntoutuksen sisältö

15.9.2004

Ammattitautiensa vuoksi T ei ollut voinut jatkaa entisessä ravintolakokin työssään, mutta hänellä oli jo aiemmin ollut merkonomin tutkinto ja tätä tutkintoaan päivittämällä hänellä olisi mahdollisuus sijoittua ammattitautien puolesta sopivaan työhön. T ei ollut kuitenkaan ollut tästä vaihtoehdosta kiinnostunut, vaan hän oli pyrkinyt fysioterapeutin 3,5 vuotta kestävään koulutukseen ammattikorkeakouluun. Hän ei ollut yrityksistään huolimatta kuitenkaan päässyt tähän koulutukseen. Tapaturmalautakunta katsoo, ettei tätä 3,5 vuoden koulutusta voitu pitää T:n ammattitautien johdosta tarpeellisena, vaan edellä mainittu merkonomikoulutuksen päivittäminen on ammatillisena kuntoutuksena riittävä taso.

Vastavuoroisesta työstä ei sovittu

13.10.2004

Työn tekemisen vastikkeena voi olla myös toisen sopijapuolen suorittama työ eli niin sanottu vastavuoroinen työ. Tällainen työ tarkoittaa sitä, että sopijapuoli tekee työtä toiselle sopijapuolelle ja saa työstään vastikkeeksi toisen osapuolen työsuorituksen. Jotta työsuhteen vastiketunnusmerkki täyttyisi, on oikeuskäytännössä katsottu, että osapuolten on etukäteen sovittava niistä työsuorituksista, jotka he keskenään vaihtavat. Työsuhteen tunnusmerkki ei tältä osin täyty, jos vastikkeeksi toisen suorittamasta työstä on sovittu joskus tulevaisuudessa tapahtuva tarkemmin määrittelemätön työsuoritus. Asiakirjatietojen mukaan S oli tehnyt satunnaista työtä N Ay:lle. Rahapalkkaa ei ollut maksettu eikä muustakaan palkasta ollut ennen tapaturmaa sovittu. Tapaturmalautakunta katsoo, että vastavuoroisesta työsuorituksesta ei ollut etukäteen sovittu sillä tavalla, että kysymyksessä voitaisiin katsoa olevan vastavuoroinen työ.

Suihkussa käynti työaikana

28.10.2004

Työnantaja edellytti, että yhtiön linja-autonkuljettajat käyvät rahdin lastauksen jälkeen suihkussa ja vaihtavat ylleen kuljettajan puvun ennen kuin he lähtevät ajamaan yöpikavuoron linja-autoa. Tapaturma sattunut työstä johtuvissa olosuhteissa.

Työmatkareitti

22.12.2004

Vaikka kysymyksessä ei ollutkaan lyhin matka kodin ja työn välillä, oli ajoreitti esitetyn selvityksen mukaan ollut kuitenkin H:n säännöllisesti käyttämä reitti, jonka hän oli todennut paremmaksi ajaa. Ajoreittiä ei myöskään voitua pitää, lyhyempään reittiin verrattaessa, oleellisesti pidempänä ajomatkaltaan tai -ajaltaan. H:lla oli näin ollen työtapaturman johdosta oikeus korvaukseen tapaturmavakuutuslain nojalla.

Epäilty ilmanpainevamma

22.12.2004

K:n korvat kipeytyivät ja menivät lukkoon koulutusmatkalla Kokkola - Helsinki - Rovaniemi 31.3.2004, kun lentokone alkoi laskea korkeutta. Lentomatkailuun liittyy tavanomaisesti ilmanpaineen vaihtelu. K:n vaivan pitkittyminen ja sen esiintyminen vain toisessa korvassa viittasivat sairausperäisen tekijän ratkaisevaan osuuteen.

Ruokinta-automaatti ei poistanut allergeenia

15.9.2004

Tapaturmalautakunta katsoi, ettei ruokinta-automaatti navettaan ole sellainen työkyvyn parantamiseksi tai säilyttämiseksi tarpeellinen työväline tai työkone, jonka avulla N kykeni ammattitaudin aiheuttamista rajoituksista huolimatta jatkamaan entisessä työssään ja jonka hankkimiseksi voitaisiin myöntää kuntoutusavustus. Ruokinta-automaatti ei poistanut työympäristössä olevaa homealtistusta, vaikka se jauhopölyaltistusta vähentäisikin.

Varusmiespalvelus pahentanut rasitusperäisiä luumuutoksia

19.4.2004

Kuvantamislöydösten perusteella kyse on ollut luun rasitusperäiseen reaktioon liittyvästä muutoksesta, niin sanotusta esiasteen rasitusmurtumasta, joka ei vielä näy tavallisissa röntgenkuvissa. Tämä kehitys on todennäköisesti alkanut jo ennen varusmiespalvelusta. Varusmiespalvelukseen tyypillisesti liittyy alaraajakuormitusta ja liikuntapainotteista toimintaa. Näin ollen tapaturmalautakunta katsoi, että varusmiespalvelus on todennäköisesti olennaisesti pahentanut näitä K:lla jo ennen varusmiespalvelusta olleita oikean säären ja nilkan rasitusperäisiä luumuutoksia ja tähän liittyvää oireilua. Kysymys on siten tämän pahenemisen osuuden osalta sotilastapaturmalain mukaan korvattavasta palvelussairaudesta.

Vähäinen poikkeama työmatkalla

22.12.2004

T oli postilaatikolle mennessään poikennut välittömältä työmatkareitiltään. Kysymyksessä oli kuitenkin ollut ajallisesti ja matkan pituuden osalta vähäinen poikkeama. T oli lisäksi kertonut hakevansa sanomalehden postilaatikosta aina silloin, kun hän tulee töistä kotiin kyseiseen ai-kaan. Tapaturmariskin ei liioin voida arvioida lisääntyneen poikkeaman johdosta. Tapaturma korvattiin.

Neljän viikon päiväraha

9.3.2005

A:n työkyvyttömyysaika oli päättynyt sunnuntaina 30.5.2004. Koska työnantajan sairausajan palkan maksuvelvollisuus olisi edelleen jatkunut viikonlopun yli, työnantajan katsotaan korvauskäytännön mukaisesti maksaneen sairausajan palkkaa koko työkyvyttömyysajalta. A:lle työkyvyttömyysajalta 26.-30.5.2004 myönnetty päiväraha oli valituksenalaisessa päätöksessä oikein määritetty työnantajan ajalta 26.5.-28.5.2004 maksaman sairausajan palkan suuruiseksi ja oli kokonaisuudessaan oikein maksettu työnantajalle.

Edustustilaisuudesta palattaessa sattunutta tapaturmaa ei korvattu

17.2.2005

Tapaturmalautakunta katsoi, että osallistuminen messutapahtumaan oli kuulunut H:n työhön konemyyjänä. Messutapahtuman jälkeisen myöhään yöhön jatkuneen ravintolaillan ei sen sijaan voitu katsoa kuuluneen messujen ohjelmaan, vaikka H:n työtehtäviin kuuluukin markkinointitilaisuuksien hoitaminen. H:lle sattunut tapaturma oli lisäksi kohdannut häntä vasta kello 3.00 eli yhdeksän tunnin kuluttua messuohjelman mukaisen tilaisuuden päättymisen jälkeen. Tapaturmalautakunta katsoi, että tapaturma on sattunut H:n vapaa-ajalla.

Puutarha-alan amk-tutkinto korvattu ammatillisena kuntoutuksena

6.4.2005

Asiakirjoista ilmenevien tietojen mukaan kuntoutusselvittelyjen aikana ei ollut tullut esiin muitakaan sellaisia realistisia koulutusvaihtoehtoja, joihin R aikaisemman koulutuksensa ja työkokemuksensa sekä suuntautuneisuutensa perusteella voisi hakeutua. Kun otetaan myös huomioon oppilaitoksen selvitys, jonka mukaan puutarhatalouden koulutusohjelmasta valmistuvat sijoittuvat muun muassa neuvonnan ja hallinnon asiantuntijatehtäviin ja se seikka, että koulutuksen aikana opiskelijat eivät joudu toistuvasti tai jatkuvasti tekemisiin viherkasvien kanssa, katsoi tapaturmalautakunta, että kyseistä koulutusta voidaan pitää ammattitaudista aiheutuvien rajoitusten puolesta R:lle soveltuvana koulutuksena.

Uistintyöntekijän työ aiheutti sivunastan tulehduksen

26.5.2011

H:n tekemä työ mekanisminsa puolesta todennäköisesti kuormittaa oikean olkaluun ulomman sivunastan kudosrakenteita ja altistaa siten sivunastan tulehduksen syntymiselle. Työ on ennen oireiden ilmaantumista edellä esitiedoissa olevan työnkuvauksen mukaan sisältänyt tavan takaa toistuvia, yksipuolisia liikkeitä. Tapaturmalautakunta katsoo, että H:n oikean olkaluun ulomman sivunastan tulehdus on hänen työssään todennäköisesti pääasiallisesti aiheutunut fysikaalisista tekijöistä ja oikeuttaa ammattitautilain nojalla korvaukseen.

Lihanleikkaajan rannekanavaoireyhtymä korvattiin ammattitautina

15.9.2005

Lihanleikkaajan työ ennen rannekanavaoireyhtymäoireiden ilmaantumista sisälsi pitkäaikaisesti ranteen keskiasennosta poikkeavia, rannetta kuormittavia liikkeitä. Myös lääketieteellinen selvitys viittasi siihen, että kysymyksessä on todennäköisesti työperäinen sairaus. A:lla todettu vasemmanpuoleinen rannekanavaoireyhtymä oli näin ollen fysikaalisen tekijän aiheuttama ammattitautina korvaukseen oikeuttava sairaus.

Vuosityöansion määrittäminen, kun ammattitauti ilmeni aikana, jolta työntekijälle oli myönnetty oikeus työttömyyseläkkeeseen

13.10.2005

A oli ennen työttömyyseläkkeelle siirtymistään työelämässä ollessaan työskennellyt 30.11.1995 saakka. Tapaturmalautakunta katsoi, että päivärahaa ja tapaturmaeläkettä laskettaessa vuosityöansio tuli määritellä näiden työansioiden mukaan.

Rikkihapon aiheuttamat hampaiden eroosiovauriot korvattiin ammattitautina

11.1.2006

Muutoksenhakulautakunta katsoi, että rikkihapon altistava vaikutus on riittänyt aikaansaamaan todetut hampaiden eroosiovauriot, jotka oikeuttivat ammattitautikorvaukseen.

Rannekanavaoireyhtymä katsottiin tapaturman seuraukseksi

22.3.2006

Muutoksenhakulautakunta katsoi, että oikean ranteen murtuman jälkitila ja siihen liittyvä poikkeava asento oli ollut todennäköisenä syynä rannekanavaoireyhtymään liittyvän ahtauman synnyssä. Vakuutuslaitos määrättiin suorittamaan lainmukainen korvaus.

Vakuutuslaitos ei voinut uudella päätöksellä oikaista virheellisenä pitämäänsä aikaisemmin antamaansa lainvoimaista päätöstä

29.3.2006

Vakuutuslaitos ei voi, hakematta lainvoimaiseen päätöksen poistamista, uudella päätöksellä katsoa, että kysymyksessä ei olekaan ollut työssä eikä tapaturmavakuutuslain 4 §:n tarkoittamissa työstä johtuvissa olosuhteissa sattunut tapaturma. Muutoksenhakulautakunta kumosi valituksenalaisen päätöksen ja palautti asian vakuutuslaitokselle.

Tapaturma sattui matkalla lääkäriin työhön liittyvän sairauden johdosta. Korvattiin

18.10.2006

Tapaturman sattuessa A oli matkalla lääkäriin työuupumusoireiden vuoksi. Tapaturma kohtasi häntä tapaturmavakuutuslain 4 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuissa työstä johtuvissa olosuhteissa. Muutoksenhakulautakunta määräsi vakuutuslaitoksen suorittamaan tapaturmavakuutuslain mukaisen korvauksen työtapaturman johdosta.

Kuulon apuvälineitä ei pidetty tarpeellisina meluvamman aiheuttamien toiminnanrajoitusten vuoksi

11.4.2007

Apuvälineiksi suositeltuja optista hälytinjärjestelmää (sisältäen ovikellolähettimen, puhelinlähettimen, palohälytinlähettimen ja kannettavan vastaanottimen), vahvistinpuhelinta ja televisionkuuntelulaitetta ei voitu pitää A:lle ammattitautina korvatun meluvamman aiheuttamien toiminnanrajoitusten vuoksi tarpeellisina kuntoutuksena korvattavina apuvälineinä.

Inva-pysäköintiluvan hankkimisesta aiheutuneita kustannuksia ei korvattu

11.1.2007

Inva-pysäköintiluvan hankkimisesta aiheutuneet kustannukset eivät olleet tapaturmavakuutuslain nojalla korvattavia sairaanhoidosta aiheutuneita kuluja. Kysymys ei ollut myöskään tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain tarkoittamista kuntoutuksena korvattavista kustannuksista.

Vaalimateriaalin vieminen työajalla ei liittynyt lehtorin/luottamusmiehen toimeen

17.1.2007

Tapaturman sattuessa A oli ollut hoitamassa ammattiyhdistyksen asioita. Tapaturma oli tosin sattunut työajalla mutta ammattijärjestön valtuustovaalien vaalimateriaalin viemisen ei voida katsoa liittyneen sillä tavalla A:n lehtorin työhön tai hänen toimeensa työpaikan luottamusmiehenä, että kyseessä olisivat olleet olosuhteet, jotka ovat rinnastettavissa työstä johtuviin olosuhteisiin. A:lla ei näin ollen ollut oikeutta saada tapaturmavakuutuslain perusteella korvausta tapaturman johdosta.

Ansionalenemaa ei aiheutunut kun ansionalenemavertailussa otettiin huomioon myös ylityöt

1.3.2007

Kun ansionalenemavertailussa otettiin huomioon ansiot nykyisessä työssä ylitöineen ja lomarahoineen sekä palkankorotuksen vaikutus ja verratessa näitä ansioita nykytasoon tarkistettuun tapaturmakorvausten perusteena olevaan vuosityöansioon, ei vähintään 10 %:n ansion alenemaa aiheutunut. Ansionalenemavertailua tehtäessä myös ylityöt oli otettava huomioon, koska myös nämä ansiotulot A oli tapaturmavamman puolesta kyennyt hankkimaan.

Uusi homepölykeuhko ilmeni eläkkeellä, jolloin vakuutusturvaa ei ollut eikä kysymyksessä ollut myöskään aikaisemmin korvatun ammattitaudin seuraus

17.1.2007

Uusi homepölykeuhko ilmeni aikana, jolla A:lla ei ollut voimassa maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain mukaista pakollista tai vapaaehtoista tapaturmavakuutusta. 15.12.2005 ilmennyt homepölykeuhko ei ollut myöskään seurausta aikaisemmin ilmenneestä, ammattitautina korvatusta homepölykeuhkosta, vaan kysymyksessä oli kaksi erillistä sairautta, koska ammattitaudin jälkeen oli pitkä oireeton väliaika,. A:lla ei ollut oikeutta korvaukseen 15.12.2005 ilmenneen homepölykeuhkon perusteella.

Aslak-kuntoutuskurssilla sattunut tapaturma ei oikeuttanut tapaturmakorvaukseen

15.2.2007

Aslak-kuntoutuskurssi ei ole ollut työnantajan järjestämää kuntoutusta. Vaikka kuntoutus oli suunniteltu ja toteutettu yhteistyössä työpaikan ja työterveyshuollon kanssa, kysymyksessä on ollut Kansaneläkelaitoksen järjestämä ja rahoittama kuntoutus. Kuntoutusaikana sattuneen tapaturman ei voitu katsoa kohdanneen A:ta työssä eikä työstä johtuvissa olosuhteissa. Hänellä ei näin ollen ollut oikeutta saada korvausta tapaturmavakuutuslain perusteella tapaturman johdosta.

Perhe-eläkettä ei myönnetty, koska kykeni elättämään itsensä eikä opiskelu ollut päätoimista

20.9.2007

A teki viljelijän EU-kurssin ohella maatalousyrittäjätyötään, eikä opiskelu estänyt häntä saamasta elatustaan maatalousyrittäjätyöllä. Opiskelua ei ollut katsottava päätoimiseksi eikä A:lla ollut oikeutta perhe-eläkkeeseen tapaturmavakuutuslain 23 b §:n 1 momentin nojalla.

Rannekanavaoireyhtymä korvattiin tapaturman vuoksi tehdyn korjausleikkauksen seurauksena

14.6.2007

A oli saanut tapaturman seurauksena vasemman peukalon haavan ja koukistajajänteen vamman. Koukistajajänteen korjausleikkauksessa jännesiirrännäinen oli johdettu kulkemaan keskihermon alitse ranteessa. Kyseisen kaltainen jännesiirrännäisen sijainti oli todennäköisesti ahtauttanut rannekanavaa, joten myös rannekanavaoireyhtymä oli todennäköisesti tapaturman seurausta ja oikeutti korvaukseen tapaturmavakuutuslain nojalla.

YEL:n mukaisessa ansiotoiminnassa sattunutta tapaturmaa ei korvattu maatalousyrittäjälle

13.9.2007

Tapaturma sattui A:n ollessa palaamassa majoitus- ja ohjelmapalvelutoimintaan liittyvästä tilaisuudesta asunnolleen. Koska A:n majoitus- ja ohjelmapalvelutoimintaa verotettiin elinkeinoverolain mukaan erillisenä yrityksenä, sitä ei voitu pitää maatalousyrittäjätyönä. Siten tapaturma ei sattunut maatalousyrittäjätyössä tai siitä johtuvissa olosuhteissa. Koska tapaturma sattui A:n harjoittaessa yrittäjän eläkelaissa tarkoitettua ansiotoimintaa, tapaturmaa ei ollut myöskään korvattava maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain 21 §:n 5 momentin mukaisesta vapaa-ajan tapaturmavakuutuksesta.

Nivustyrää ei katsottu tapaturman seuraukseksi

17.10.2007

Silloin kun nivustyrä aiheutuu tapaturmasta, kysymyksessä on voimakas ulkoinen väkivalta, esimerkiksi voimakas isku vatsaan, joka aiheuttaa muitakin kudosvammoja. A:ta ei ollut kohdannut voimakas ulkoinen väkivalta eikä kuvatun tapaturman yhteydessä ilmennyt nivustyrä oikeuttanut korvaukseen tapaturman seurauksena. Kysymyksessä ei ollut myöskään tapaturman aiheuttama sairauden olennainen paheneminen.

Osteoporoosia sairastavalle korvattiin luukudoksen tiheyttä lisäävä lääke

27.9.2007

Selkäydinvammasta aiheutuneen alaraajahalvauksen komplikaationa oli syntynyt alaraajamurtumia. Luukudoksen tiheyttä lisäävä Fosamax-lääke oli tarpeen tapaturmavamman hoitamiseksi.

Muutoksenhakulautakunnan lääkärijäsenen merkinnät salassa pidettävä

29.10.2008

Vakuutusoikeus hyväksyi muutoksenhakulautakunnan kannan, jonka mukaan muutoksenhakulautakunnan lääkärijäsenen merkinnät käsittelymuistion ei-julkisessa osassa kuuluvat tuomioistuimen salassa pidettävään neuvotteluun.

Tapaturmavamman leikkaushoito viivästyi muun sairauden vuoksi

4.9.2008

Vasemman olkapään tapaturmavammojen leikkaushoito oli viivästynyt tapaturmasta riippumattoman keuhkosairauden johdosta. Muutoksenhakulautakunta katsoi, että mikäli leikkaus olisi tehty alkuperäisen suunnitelman mukaisesti, S olisi ollut tapaturmavammojen puolesta työkykyinen.

Polven nivelrikko ja nivelkierukan repeämä korvattiin tapaturman seurauksena

16.10.2008

Vaikea-asteisella polvinivelen sisäisellä murtumalla oli merkittävä osuus vasemman polven nivelrikkokehityksessä. Nivelrikkoa voitiin pitää tapaturman seurauksena ja samassa polvessa todettu sisemmän nivelkierukan repeämä oli osa tätä nivelrikkoa.

Suun tutkimus korvattiin osana leikkaustoimenpidettä

8.10.2008

Ennen tekonivelleikkausta leikkausrutiineihin kuuluu selvittää, ettei suun ja leukojen alueella ole tulehduksellisia muutoksia. Tämän takia suun perustutkimus, panoraamatomogrammi ja hammaskuva oli korvattava tapaturmavakuutuslain 15 §:n nojalla tapaturmavamman sairaanhoitona, välttämättömänä tutkimuksena osana leikkaustoimenpidettä.

Perheenjäsenten hoitaminen syyhytartuntalääkkeellä

4.12.2008

Vaikka perheenjäsenten hoitaminen syyhytartuntalääkkeellä olikin ollut perusteltua, jotta uusintatartunnoilta vältytään, muiden henkilöiden kuin työssä vahingoittuneen henkilön lääkekustannuksia ei korvata tapaturmavakuutuslain nojalla

Äänihuulisyövän korvaaminen ammattitautina

16.4.2009

Muutoksenhakulautakunta katsoi, että äänihuulisyöpä oli todennäköisesti pääasiallisesti työperäisten rikkihappohuurujen ja rikkiyhdisteiden aiheuttama ammattitauti.

Keuhkotuberkuloosin laukaisema reaktiivinen artriittioireyhtymä

13.9.2009

A oli laitoshuoltajan työssä altistunut tuberkuloosibasillille siinä määrin, että sen altistava vaikutus oli riittänyt aikaansaamaan hänellä todetun tuberkuloosin. Muutoksenhakulautakunta katsoi, että mainittu infektio oli todennäköisesti laukaissut hänellä todetun reaktiivisen artriittioireyhtymän.

Päiväraha irtisanomisajalta

9.9.2010

P on ollut ammattitaudin aiheuttamalta työkyvyttömyysajalta saanut myös irtisanomisajan palkkaa. Muutoksenhakulautakunta katsoi, että tapaturmavakuutuslain mukaista päivärahaa tulee myöntää myös irtisanomisajalta, mutta päiväraha on suoritettava työnantajalle siltä osin kuin työnantaja on sairausajan etuutena samalle ajalle maksanut palkkaa. Päivärahaa ei voida evätä tältä ajalta sillä perusteella, että työansion alenemaa ei ole ollut, koska myös irtisanomisajalta maksettava palkka on tavallista palkkaa, jota on maksettu P:n työkyvyttömyysajalta sairausajan etuutena.

Oikeusavun korvaaminen

9.9.2010

P oli valituksessaan muutoksenhakulautakunnalle vaatinut myös oikeusaputoimistolle 100 euroa korvauksetta saamastaan oikeusavusta. Muutoksenhakulautakunta kumosi valituksenalaisen päätöksen, mutta hylkäsi vaatimuksen oikeusavun korvaamisesta oikeusaputoimistolle lakiin perustumattomana, koska muutoksenhakulautakunta ei ole oikeusapulain 22 §:ssä tarkoitettu tuomioistuin. P:n korvauksetta saamasta oikeusavusta ei ole hänelle itselleen aiheutunut kuluja, jotka voitaisiin määrätä korvattavaksi hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin nojalla.

Vuosityöansio

14.1.2010

P:n ansiot ovat vuosina 2003-2008 kertyneet osa-aikaisesta työstä hänen tehdessään lyhennettyä työaikaa ja pelkkää päivätyötä sekä pitämällä virkavapaita lastenhoidon järjestämiseksi. Lyhennetty työaika on liittynyt osaksi lakisääteiseen oikeuteen työajan lyhennykseen lastenhoidollisten ja lasten koulun aloittamiseen liittyvien syiden vuoksi. Hän on tehnyt normaalia työtä ilman työajan lyhennyksiä 13.10.2008 alkaen. Työtapaturma on sattunut 10.12.2008. Muutoksenhakulautakunta katsoi, että aiemmasta lakisääteisestä hoitovapaaoikeudesta ja siihen liittyvästä osa-aikaisesta työstä johtuvaa alhaisempaa ansiotasoa ei voida pitää vuosityöansion perusteena silloin, kun tämä poikkeuksellinen oikeus työajan lyhennykseen on jo päättynyt ja normaaliin kokoaikaiseen työaikamuotoon on palattu.

Tuberkuloosi ammattitautina

7.10.2010

K oli työskennellyt tarjoilijana ravintolassa aikana, jolloin asiakkaana oli käynyt tuberkuloosia sairastava henkilö. Muutoksenhakulautakunnan päätöksen mukaan voidaan arvioida, että altistava vaikutus on ollut riittävä aikaansaamaan K:lla todetun tuberkuloosin. Kun asiakirjoista ei ole myöskään käynyt ilmi mitään muuta työn ulkopuolista altistusta tuberkuloosille, muutoksenhakulautakunta katsoi, että kysymyksessä on todennäköisesti pääasiallisesti työstä aiheutunut ammattitautina korvattava sairaus.

Apuvälineen korvattavuus kuntoutuksena

7.10.2010

H:lle oli sattunut tapaturma hänen tehdessään kuljetusliikeyrittäjätyötään. Hänelle oli myönnetty korvauksia tapaturmavakuutuslain 57 §:n 1 ja 2 momenttien mukaisen vapaaehtoisen yrittäjien tapaturmavakuutuksen perusteella. Muutoksenhakulautakunta katsoi, että maatalousyrittäjätyössä käytettävää apuvälinettä ei voida korvata kuljetusliikeyrittäjätyötä varten olevan vapaaehtoisen yrittäjien tapaturmavakuutuksen perusteella. Näin ollen H:lla ei ollut oikeutta saada tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain nojalla korvausta.

Maatalousyrittäjätyö tai siitä johtuvat olosuhteet

7.10.2010

P on ollut nukkumassa, jolloin sikalasta on tullut hälytys matkapuhelimeen. P on ollut sairauslomalla, mutta hän on aikonut mennä vaimolle konsultiksi. Lähtiessään liikkeelle P on kaatunut loukaten nilkkansa. Muutoksenhakulautakunta katsoi, että tapaturma ei ole sattunut maatalousyrittäjätyössä tai siitä johtuvissa olosuhteissa. Sängystä ylös nouseminen ei ole ollut syy-yhteydessä maatalouden työhön. Tapaturma on sattunut yksityistalouden piiriin kuuluvassa toiminnassa. Kyseessä ei myöskään ole ollut maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain 6 §:n mukainen työmatka, koska Perälä ei ollut vielä lähtenyt asuinrakennuksesta ulos.

Työsuhde

28.1.2010

M ja A olivat sopineet siitä, että A tekee työn M:lle vastikkeesta. A:n mukaan työ oli sovittu tehtäväksi normaalina palkkatyönä. M:n mukaan työ oli sovittu tehtäväksi yksityisyrittäjänä. Kirjallista sopimusta asiasta ei ole ollut. Muutoksenhakulautakunta katsoi, että asia joudutaan ratkaisemaan yleisen elämänkokemuksen ja asiassa ilmenneiden muiden seikkojen perusteella. Käytännössä kuvatunlaista kirvesmiehen työtä tehdään omakotitalotyömaa-rakennuksilla sekä työsuhdetyönä että yrittäjänä. Muutoksenhakulautakunta katsoi, että kun tässä tapauksessa mitään vakuuttavaa näyttöä ei ollut siitä, että kyseinen työ olisi nimenomaan sovittu tehtäväksi yrittäjänä, on tilanne tulkittava niin, että todennäköisemmin se on kuitenkin ollut tarkoitettu tehtäväksi työsuhteessa. Näin ollen kysymyksessä on katsottava olleen työsuhde ja siten tapaturma on korvattava työtapaturmana

Astmalääkityksen ja osteoporoosin syy-yhteys

19.8.2010

P:llä on todettu ammattitautina astma, allerginen nuha ja ihottuma. Astman ja nuhan pääasiallisena hoitona on ollut inhaloitava valmiste, Pulmicort. P:llä on todettu osteoporoosi ja osteopenia. Hänelle on määrätty lääkettä osteoporoosihoidon tukena käytettäväksi sekä luunmuodostukseen vaikuttavaa lääkettä, joka vahvistaa luuta ja vähentää murtumariskiä. Muutoksenhakulautakunta katsoi, ettei esitetyn lääketieteellisen selvityksen mukaan ole todennäköistä syy-yhteyttä käytettyjen inhaloitavien steroidien ja todetun osteoporoosin/osteopenian välillä. Käytettyjen inhaloitavien steroidien merkitys on epätodennäköinen todetun sairauden synnyssä. Myöskään glukortikoidilääkitystä P ei asiakirjaselvityksen mukaan ole käyttänyt tai käyttö on ollut niin vähäistä, ettei osteoporoosi/osteopenia ole tästä voinut aiheutua.

Auringon uv-säteilyn aiheuttamien silmien oireiden korvattavuus

15.4.2010

V oli ollut hiihtolenkillä vapaa-aikana. Lääkärinlausunnon mukaan UV-säteily oli aiheuttanut silmien vuotoa, kirvelyä, valoarkuutta ja kipua. Muutoksenhakulautakunta katsoi, että vahinkotapahtuma ei täytä tapaturmavakuutuslain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun tapaturman käsitteen edellytyksiä eikä kyseessä ole myöskään tapaturmavakuutuslain 4 §:n 2 momentin 1-6 kohtien nojalla korvattava vamma.