Etusivu > Oikeustapauksia
Hakusana:

Asiassa on kysymys siitä, onko työnantajalla valitusintressiä

19.12.2019

Vakuutuslaitos on valituksenalaisella päätöksellä myöntänyt A:lle sattuneeseen tapaturmaan perustuvan korvauksen työnantajan maksaman sairausajan palkan suuruisena. Työnantajan vaatimus on koskenut vahinko-olosuhteen perusteella sovellettavaa lainkohtaa.

Asiassa on kysymys sormiamputaatiovamman haittaluokan määrittämisestä

10.10.2019

Tapaturmavammoista aiheutuva haitta on sormiamputaatiosta aiheutuva ulkonäköhaitta huomioon ottaen arvioitu haittaluokan 6 suuruiseksi.

Asiassa on kysymys hammasvaurion korvattavuudesta ja siitä, onko ruoan pureskelemisen yhteydessä sattunut tapaturman tunnusmerkit täyttävää tapaturmaa.

21.8.2019

A:n hammas on 12.12.2017 haljennut hänen syödessään makkaraa ja kanaa. Ruoan seassa on ollut luun palanen / luun sirpale. Muutoksenhakulautakunta katsoi, ettei A:lle ole sattunut työtapaturma- ja ammattitautilain 17 §:n mukaista tapaturmaa.

Asiassa on kyse valituksen tutkimisesta

13.6.2020

Asiassa on kyse valituksen tutkimisesta ja siitä, voidaanko A:n katsoa saaneen 19.4.2019 postitetun valituksenalaisen päätöksen tiedoksi tiedoksisaantiolettaman puitteissa.

Asiassa on kysymys vuosityöansiosta

9.1.2020

Ottaen huomioon A:n vahinkotapahtuman 1.11.2017 sattuessa tekemän työn keston, tapaturman sattumisen kuuden kuukauden koeajalla ja A:n aikaisemman työhistorian, muutoksenhakulautakunta katsoi, että vahinkotapahtuman aikaisten ansioiden poikkeaminen vähintään 20 prosenttia vahinkotapahtumaa edeltävän kolmen kalenterivuoden (vertailuaika) työansioiden keskiarvosta ei johdu pysyväksi arvioitavasta muutoksesta.

Asiassa on kysymys siitä, täyttävätkö puhelimitse/eri viestipalveluiden kautta lähetetyt uhkaavat viestit TyTaL 35 §:n (henkinen järkytysreaktio tapaturman seurauksena) kriteerit korvattavuuden osalta

10.6.2020

Muutoksenhakulautakunta katsoi, että A:n tapauksessa esitetyistä tiedoista ei ole pääteltävissä, että uhkailija todennäköisesti toteuttaisi lähettämiensä viestien mukaisen, A:n henkeen kohdistuvan teon. Näin ollen työtapaturma- ja ammattitautilain 35 §:n mukaiset korvattavuuden edellytykset eivät täyty.

Asiassa on kysymys siitä, kuinka pitkä aika katkaisee työmatkan

10.6.2020

Muutoksenhakulautakunta katsoi, että lossin saapumispaikalla kaupassa käyminen, jäätelön syöminen ja kuulumisien vaihtaminen ei ollut ajallisesti niin huomattava ja selvä poikkeama, etteikö A tapaturman sattuessa noin kello 18.30 olisi edelleen ollut matkalla työstä asunnolleen.

Asiassa on kysymys siitä, kuinka pitkään traumaperäistä stressihäiriötä korvataan

1.10.2020

Tapaturman 26.12.2016 (pahoinpitely) seurauksena korvaukseen oikeuttaa traumaperäinen stressihäiriö. Muutoksenhakulautakunta katsoi, että traumaperäistä stressihäiriötä on korvattu riittävästi 8.9.2017 mennessä. Tämän jälkeinen oireilu ei ole enää todennäköisessä lääketieteellisessä syy-yhteydessä tapaturmaan.

Asiassa on kysymys siitä, onko päivystysvuorossa hälytyskeikalle lähtenyt asentaja kotipihallaan autolle mennessään ollut matkalla kotoa työpaikalleen tai onko kysymyksessä ollut työstä johtuva matkustaminen

7.10.2020

Vahinkotapahtuman sattuessa kyseessä on ollut muu kuin tavanomainen asunnon ja työpaikan välinen matka. Vahinkotapahtuman 12.1.2019 on katsottava sattuneen hallituksen esityksen 277/2014 perusteluja vastaavassa tilanteessa, jossa A on vahinkotapahtuman sattuessa matkustanut työtehtävistään johtuen työtapaturma- ja ammattitautilain 21 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Asiassa on kysymys masennuslääkkeiden korvattavuudesta

20.3.2019

Muutoksenhakulautakunta katsoi, ettei muutoksenhakijalla todettu psyykkinen oireilu ole todennäköisesti seurausta ammattitautina korvaukseen oikeuttavasta keuhkosyövästä eikä hänelle näin ollen korvata sen hoitamiseksi määrättyjä lääkkeitä.

Asiassa on kyse siitä, onko työantajan palkallisena vapaapäivänä järjestämässä yritysten välisessä salibandyturnauksessa ollut kyse työtapaturma- ja ammattitautilain 24 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaisesta työhön liittyvästä virkistystilaisuudesta

23.5.2018

Muutoksenhakulautakunta katsoi, että kyseessä olevassa alueen yritysten välisessä salibandyturnauksessa on ollut kyse ennemminkin työnantajan henkilöstön vapaa-ajan harrastemahdollisuuksien tukemisesta kuin työtehtävistä johtuvasta työnantajan intressissä tapahtuvasta virkistyksestä.

Ammattitaudin ilmenemisaika

21.4.2011

P:llä oli todettu ammattitautina asbestipölyn aiheuttama keuhkotauti, asbestoosi, joka on ilmennyt 4.7.1995. Keuhkosyöpää pidetään vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan jo korvatun asbestoosin seurauksena ja täten saman ammattitaudin osana. Keuhkosyövän  ilmenemisajankohdaksi vahvistettiin 4.7.1995.

Auton lohkolämmityksen kytkeminen työmatkaa varten

30.1.2003

Tapaturma oli kohdannut L:ää työstä johtuvissa olosuhteissa, kun hän oli viimeisen tauon aikana käynyt laittamassa autonsa lämmitykseen. Työnantaja oli tästä käytännöstä tietoinen ja piti sitä tarkoituksenmukaisena, koska lämmityspylväissä ei ollut ajastimia. Työajoista johtuen yleisten kulkuneuvojen käyttö oli mahdotonta. Auton lämmitykseen laittaminen oli johtunut oman auton käyttämisestä työmatkalla. Kysymyksessä oli siten lain mukaan työtapaturmana korvattava vamma.

Ammattitaudin lääkityksen seurausvaikutusten tutkiminen korvattu

23.6.2004

A:lla on todettu ammattitautina ohrajauhon aiheuttama astma ja allerginen nuha. Hän on käyttänyt ammattitaudin johdosta inhalaatiosteroidilääkitystä. Tapaturmalautakunta katsoi, että A:lle tehdyt laboratoriotutkimukset ovat olleet tarpeellisia hänen ammattitaudin johdosta käyttämänsä lääkityksen todennäköisesti aiheuttamien lisämunuaisten toiminnanhäiriöiden selvittämiseksi ja seuraamiseksi. Tapaturmalautakunta määräsi vakuutuslaitoksen korvaamaan laboratoriotutkimuksista aiheutuneet kulut.

Ammattitautilääkityksen aiheuttamaksi epäillyn sairauden (osteoporoosi) tutkimuskulut

25.2.2004

Luuntiheysmittaus oli ammattitaudin aiheuttamaksi epäillyn sairauden selvittämiseksi perusteltu ja tarpeellinen tapaturmavakuutuslain 14 §:n 4 momentin nojalla korvattava tutkimus, kun vahingoittunut oli ammattitaudin vuoksi joutunut käyttämään jatkuvasti kortisonilääkitystä ja lääketieteellisen tietämyksen mukaan pitkään jatkunut kortisonihoito voi aiheuttaa osteoporoosia.

Ammattitaudin johdosta aiheutunut menetys - ammatillinen kuntoutus

5.2.2004

Vahingoittunut oli ammattitaudin johdosta menettänyt runsaat 3 vuotta kestäneen työnsä puuseppänä, mutta ei ollut menettänyt ammattiaan, johon hän oli saanut koulutuksen. Hän oli valmistunut yo-merkonomiksi ja, vaikka hän ei ollut toiminutkaan mm. äitiyslomien vuoksi koulutuksen mukaisessa työssä, oli hänellä mahdollisuus puolen vuoden työhönvalmennuksella toimistotöihin saavuttaa entinen ansiotasonsa. Ehdotettua enintään 2,5 vuoden ajan hallinnon ja kaupanalan liiketalouden koulutusta ammattikorkeakoulussa ei korvattu.

Akillesjänteen repeämää ei korvattu tapaturman seurauksena eikä sairauden pahenemisena

15.4.2004

A:n A jalka oli livennyt jäisellä pihalla ja kääntynyt ääriasentoon. Tapaturmalautakunta katsoi, että oikeuskäytännössä akillesjänteen repeämä voidaan katsoa tapaturman seurauksena korvattavaksi, kun jänteeseen osuu suora isku sen ollessa jännittyneenä tai kun jänteeseen kohdistuu muu voimakkuudeltaan ja mekanismiltaan vastaava vahinkotapahtuma. Lääketieteellisen kokemusperäisen tietämyksen perusteella kuvatulla vammamekanismilla akillesjänne ei repeä, elleivät sisäsyntyiset muutokset ole jo ratkaisevasti heikentäneet kudoksia. Kysymyksessä ei ollut myöskään korvattava muun sairauden olennainen paheneminen.

Ammatillisen kuntoutuksen sisältö

15.9.2004

Ammattitautiensa vuoksi T ei ollut voinut jatkaa entisessä ravintolakokin työssään, mutta hänellä oli jo aiemmin ollut merkonomin tutkinto ja tätä tutkintoaan päivittämällä hänellä olisi mahdollisuus sijoittua ammattitautien puolesta sopivaan työhön. T ei ollut kuitenkaan ollut tästä vaihtoehdosta kiinnostunut, vaan hän oli pyrkinyt fysioterapeutin 3,5 vuotta kestävään koulutukseen ammattikorkeakouluun. Hän ei ollut yrityksistään huolimatta kuitenkaan päässyt tähän koulutukseen. Tapaturmalautakunta katsoo, ettei tätä 3,5 vuoden koulutusta voitu pitää T:n ammattitautien johdosta tarpeellisena, vaan edellä mainittu merkonomikoulutuksen päivittäminen on ammatillisena kuntoutuksena riittävä taso.

Ansionalenemaa ei aiheutunut kun ansionalenemavertailussa otettiin huomioon myös ylityöt

1.3.2007

Kun ansionalenemavertailussa otettiin huomioon ansiot nykyisessä työssä ylitöineen ja lomarahoineen sekä palkankorotuksen vaikutus ja verratessa näitä ansioita nykytasoon tarkistettuun tapaturmakorvausten perusteena olevaan vuosityöansioon, ei vähintään 10 %:n ansion alenemaa aiheutunut. Ansionalenemavertailua tehtäessä myös ylityöt oli otettava huomioon, koska myös nämä ansiotulot A oli tapaturmavamman puolesta kyennyt hankkimaan.

Aslak-kuntoutuskurssilla sattunut tapaturma ei oikeuttanut tapaturmakorvaukseen

15.2.2007

Aslak-kuntoutuskurssi ei ole ollut työnantajan järjestämää kuntoutusta. Vaikka kuntoutus oli suunniteltu ja toteutettu yhteistyössä työpaikan ja työterveyshuollon kanssa, kysymyksessä on ollut Kansaneläkelaitoksen järjestämä ja rahoittama kuntoutus. Kuntoutusaikana sattuneen tapaturman ei voitu katsoa kohdanneen A:ta työssä eikä työstä johtuvissa olosuhteissa. Hänellä ei näin ollen ollut oikeutta saada korvausta tapaturmavakuutuslain perusteella tapaturman johdosta.

Apuvälineen korvattavuus kuntoutuksena

7.10.2010

H:lle oli sattunut tapaturma hänen tehdessään kuljetusliikeyrittäjätyötään. Hänelle oli myönnetty korvauksia tapaturmavakuutuslain 57 §:n 1 ja 2 momenttien mukaisen vapaaehtoisen yrittäjien tapaturmavakuutuksen perusteella. Muutoksenhakulautakunta katsoi, että maatalousyrittäjätyössä käytettävää apuvälinettä ei voida korvata kuljetusliikeyrittäjätyötä varten olevan vapaaehtoisen yrittäjien tapaturmavakuutuksen perusteella. Näin ollen H:lla ei ollut oikeutta saada tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain nojalla korvausta.

Astmalääkityksen ja osteoporoosin syy-yhteys

19.8.2010

P:llä on todettu ammattitautina astma, allerginen nuha ja ihottuma. Astman ja nuhan pääasiallisena hoitona on ollut inhaloitava valmiste, Pulmicort. P:llä on todettu osteoporoosi ja osteopenia. Hänelle on määrätty lääkettä osteoporoosihoidon tukena käytettäväksi sekä luunmuodostukseen vaikuttavaa lääkettä, joka vahvistaa luuta ja vähentää murtumariskiä. Muutoksenhakulautakunta katsoi, ettei esitetyn lääketieteellisen selvityksen mukaan ole todennäköistä syy-yhteyttä käytettyjen inhaloitavien steroidien ja todetun osteoporoosin/osteopenian välillä. Käytettyjen inhaloitavien steroidien merkitys on epätodennäköinen todetun sairauden synnyssä. Myöskään glukortikoidilääkitystä P ei asiakirjaselvityksen mukaan ole käyttänyt tai käyttö on ollut niin vähäistä, ettei osteoporoosi/osteopenia ole tästä voinut aiheutua.

Auringon uv-säteilyn aiheuttamien silmien oireiden korvattavuus

15.4.2010

V oli ollut hiihtolenkillä vapaa-aikana. Lääkärinlausunnon mukaan UV-säteily oli aiheuttanut silmien vuotoa, kirvelyä, valoarkuutta ja kipua. Muutoksenhakulautakunta katsoi, että vahinkotapahtuma ei täytä tapaturmavakuutuslain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun tapaturman käsitteen edellytyksiä eikä kyseessä ole myöskään tapaturmavakuutuslain 4 §:n 2 momentin 1-6 kohtien nojalla korvattava vamma.