Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta
Sähköposti: tl(at)tapaturmalautakunta.fi
Salattujen sähköpostien lähettäminen: https://sr.edelkey.net/encrypt
Postiosoite: PL 10, 00581 Helsinki
Puhelin: 09 228 5050 (arkisin klo 9-12)
Antopäivä: 9.11.2016
A:n työsuhde oli alkanut alle neljä kuukautta ennen tapaturman sattumista. Hän oli ammatillisen perustutkinnon suoritettuaan ollut työelämässä jo yli neljän vuoden ajan. Ottaen huomioon se, että työsuhde oli tapaturman sattuessa kestänyt vasta näin vähän aikaa, ei A:n ansioissa tapaturman sattumisen aikaan voida katsoa tapahtuneen sellaista pysyväksi arvioitavaa muutosta, että ei enää olisi kohtuullista ottaa vuosityöansiossa huomioon edeltävien vuosien ansiotasoa. Koska työtapaturma- ja ammattitautilain 71 §:n 1 momentin mukaan laskettu vahinkohetken ansio poikkeaa vähintään 20 prosenttia vahinkotapahtumaa edeltävän kolmen kalenterivuoden (vertailuaika) työansioiden keskiarvosta eikä poikkeama johdu pysyväksi arvioitavasta muutoksesta, vuosityöansiona pidetään vertailuajan työansioiden ja 1 momentin mukaan lasketun työansion keskiarvoa. Tamla 2161/2016 – antopäivä 9.11.2016. Asia on ratkaistu vahvennetussa jaostossa. Äänestysratkaisu 6-3.
Vakuutuslaitoksen päätöksen mukaan A:lle myönnetään päivärahaa 39 695,96 euron vuosityöansion perusteella.
A:n vuosityöansioksi on määritetty 39 695,96 euroa. Tapaturma-asiain korvauslautakunta on lausunnossaan hyväksynyt tämän päätöksen mukaisen vuosityöansion. Korvauslautakunnan perustelut: Tapaturma-asiain korvauslautakunta on kokouksessaan katsonut, että vuosityöansio on 39 695,96 euroa. Vuosityöansio on vertailuajan työansioiden ja vahinkotapahtumaa vuotta edeltävän ajan työansioiden keskiarvo. Kyseessä ei ole pysyvä muutos, koska työsuhde on alkanut 19.10.2015 ja vahinko sattunut 27.1.2016. Vahingoittunut on ollut vielä koeajalla vahingon sattuessa.
Vuosityöansiolaskelma
Vuosityöansio on edeltävän vuoden työansion ja kolmen edeltävän verovuoden keskiarvon tulos 39 695,96 euroa.
Edeltävän vuoden työansio
Vuositasolle korotettu ansio, joka sisältää mahdolliset palkattomat poissaolot ja palkankorotukset.
X Oy 62 063,31 euroa
Ansiotiedot aikaisemmilta vuosilta:
Verovuosi Ansio Lopullinen ansio korotettuna vahinkovuoden tasoon
2015 38 819,59 eur 39 104,40 eur
2014 31 780,28 eur 32 321,72 eur
2013 24 446,96 eur 25 294,41 eur
Yllä olevien verovuosien ansioiden keskiarvo on 32 240,18 euroa
Edeltävän vuoden työansion ja verovuosien ansioiden keskiarvon ero:
(62 063,31 eur – 32 240,18 eur) / 32 240,18 eur x 100 = 92,50 %
A on tyytymätön annettuun päätökseen. Hän on vaihtanut työpaikkaa, ja hän on tehnyt sen siksi, että ansaitsee vuodessa enemmän kuin ennen. Hän katsoo olevan törkeää katsoa kolmen vuoden takaisia tuloja, koska hän ei ole ollut silloin vielä edes täysipäiväisesti töissä. Päätöksessä ilmoitettu vuosiansio nykyiseltä työnantajalta on 62 063,12, joka sekin olisi ollut vähemmän kuin se, mitä A olisi ansainnut, jos hän ei olisi loukkaantunut töissä.
Vakuutuslaitos katsoo, että valituksessa ei ole esitetty syytä päätöksen muuttamiseen. A:n vahinkotapahtumaa edeltävän vuoden työansio vuositasolla poikkeaa vähintään 20 prosenttia vahinkotapahtumaa edeltävän kolmen kalenterivuoden työansioiden keskiarvosta, joten vuosityöansiona pidetään vertailuajan työansioiden ja tapaturmaa edeltävän vuoden työansion vuositasolla keskiarvoa. A:n työsuhde on alkanut 19.10.2015 ja vahinko on sattunut koeajalla 27.1.2016, joten kyseessä ei ole työtapaturma- ja ammattitautilain 72 §:n mukainen pysyvä muutos. Näin ollen A:n vuosityöansio on vertailuajan eli vuosien 2013–2015 työansioiden ja vahinkotapahtumaa vuotta edeltävän ajan työansioiden keskiarvo.
Muutoksenhakulautakunta hylkää valituksen.
Tapahtumatiedot ja asiakirjoista ilmenevä keskeinen selvitys
A:lle on sattunut työtapaturma X Oy:n työssä 27.1.2016. Tapaturmailmoituksen mukaan työsuhde on alkanut 19.10.2015 ja se on toistaiseksi jatkuva päätoiminen työsuhde.
Työnantajan selvityksen mukaan rahapalkka ajalta 19.10.2015–26.1.2016 on 16 182,78 euroa, ei ole maksettuja lomarahoja, palkkaperuste tapaturman sattuessa on ollut 19,235 euroa tunnilta ja palkankorotus 1.1.2016 alkaen 0,09 euroa tunnilta. Palkanlaskijan puhelimitse vakuutuslaitokselle 1.4.2016 antaman tiedon mukaan työsuhde alkanut 19.10.2015 ja siinä on ollut 4 kuukauden koeaika, eli koeaika on jo päättynyt.
Asiakirjoista käy ilmi, että A on ollut suorittamassa ammatillista perustutkintoa syksystä 2008 kevääseen 2011. Verotietojen mukaan ansiotulot vuonna 2012 ovat olleet 13 935,37 euroa, vuonna 2013 24 446,96 euroa, vuonna 2014 31 780,28 euroa ja vuonna 2015 38 819,59 euroa.
Työtapaturma- ja ammattitautilain 59 §:n mukaan päiväraha perustuu vuosityöansioon, kun on kulunut 28 päivää vahinkopäivästä lukien sitä lukuun ottamatta. Vuosityöansioon perustuva päiväraha on 1/360 vahingoittuneen 71–78 §:n mukaisesta vuosityöansiosta.
Työtapaturma- ja ammattitautilain 71 §:n 1 momentin mukaan vuosityöansiona pidetään vahingoittuneen työansioita vuositasolla vahinkotapahtuman sattuessa. Työansiot lasketaan vahingoittuneen vahinkotapahtuman aikaisista työsuhteista vahinkotapahtumaa edeltävän vuoden ajalta saatujen työansioiden perusteella.
Työtapaturma- ja ammattitautilain 71 §:n 2 momentin mukaan jos 1 momentin mukaan laskettu työansio poikkeaa vähintään 20 prosenttia vahinkotapahtumaa edeltävän kolmen kalenterivuoden (vertailuaika) työansioiden keskiarvosta, vuosityöansiona pidetään vertailuajan työansioiden ja 1 momentin mukaan lasketun työansion keskiarvoa.
Työtapaturma- ja ammattitautilain 71 §:n 3 momentin mukaan vertailuajan työansiot otetaan huomioon sen suuruisina kuin ne olisivat ilman niiden määrään vaikuttavia poikkeuksellisia syitä ja vuosittaiset työansiot korotetaan vahinkotapahtumavuoden tasolle työntekijän eläkelain 96 §:n mukaisella palkkakertoimella. Poikkeuksellisella syyllä tarkoitetaan perhevapaata, vuorotteluvapaata, varusmies- tai siviilipalvelusta, osa-aikaeläkkeellä oloa, sairauspoissaoloa, tilapäistä työttömyyttä sekä muuta näihin rinnastettavaa työansioihin ohimenevästi vaikuttavaa syytä. Työttömyyttä ei pidetä tilapäisenä sen työttömyyden määrän osalta, joka vahingoittuneella on vähintään ollut jokaisena vahinkotapahtumaa edeltävänä kolmena kalenterivuonna.
Työtapaturma- ja ammattitautilain 72 §:n 1 momentin mukaan vuosityöansio määräytyy tämän pykälän 2 momentin mukaan, jos 71 §:n 2 momentin mukainen työansioiden poikkeama johtuu pysyväksi arvioitavasta muutoksesta. Pysyvää muutosta arvioitaessa otetaan huomioon vahingoittuneen vahinkotapahtuman sattuessa tekemän työn kesto ja sen todennäköinen jatkuminen sekä muut työansioiden jatkuvuuteen vaikuttavat seikat.
Työtapaturma- ja ammattitautilain 72 §:n 2 momentin mukaan pysyvän muutoksen perusteella määräytyvä vuosityöansio lasketaan 71 §:n 1 momentin mukaan vahinkotapahtumaa edeltävän vuoden ajalta saatujen työansioiden perusteella. Jos nämä työansiot perustuvat merkittävässä määrin palkkiopalkkaukseen, arvioidaan vuosityöansio kuitenkin vastaavaa työtä tekevän henkilön keskimääräistä työansiotasoa vastaavaksi.
Hallituksen esityksen 277/2014 mukaan lainkohtaa sovelletaan, jos ansio vuoden aikana ennen tapaturmaa on muuttunut sillä tavoin pysyväksi arvioitavalla tavalla, ettei olisi enää kohtuullista laskea vuosityöansiota lainkaan edeltävien vuosien ansiotason perusteella. Toistaiseksi voimassa olevan työsuhteen saaminen, jossa koeaika on ohi, on yleensä merkki pysyvästä muutoksesta, vaikkakin olosuhteet voivat joskus antaa aiheen toisenlaiseen arvioon. Työn ja ansiotason todennäköisen jatkumisen arvioimista varten tarvitaan esimerkiksi työnantajan selvitys siitä, millainen työsuhde on ja miten työtä olisi jatkossa riittänyt. Myös edeltävien vuosien työhistoria saattaa joissakin tapauksissa antaa viitteitä siitä, onko kyseessä tilanteen muutos vai aikaisempia vuosia vastaava vaihtelu työnteossa ja ansioissa.
A:n työtapaturma- ja ammattitautilain 71 §:n 1 momentin mukaan määritetty vahinkohetken ansio on 62 063,31 euroa. Työtapaturma- ja ammattitautilain 71 §:n 2 ja 3 momentin mukaiset vertailuajan ansiot ovat 32 240,18 euroa. Työtapaturma- ja ammattitautilain 71 §:n 1 momentin mukaan määritetty vahinkohetken ansio poikkeaa vähintään 20 prosenttia vertailuajan ansioista.
A:n työsuhde oli alkanut alle neljä kuukautta ennen tapaturman sattumista. Hän oli ammatillisen perustutkinnon suoritettuaan ollut työelämässä jo yli neljän vuoden ajan. Ottaen huomioon se, että työsuhde oli tapaturman sattuessa kestänyt vasta näin vähän aikaa, ei A:n ansioissa tapaturman sattumisen aikaan voida katsoa tapahtuneen sellaista pysyväksi arvioitavaa muutosta, että ei enää olisi kohtuullista ottaa vuosityöansiossa huomioon edeltävien vuosien ansiotasoa.
Koska työtapaturma- ja ammattitautilain 71 §:n 1 momentin mukaan laskettu vahinkohetken ansio poikkeaa vähintään 20 prosenttia vahinkotapahtumaa edeltävän kolmen kalenterivuoden (vertailuaika) työansioiden keskiarvosta eikä poikkeama johdu pysyväksi arvioitavasta muutoksesta, vuosityöansiona pidetään vertailuajan työansioiden ja 1 momentin mukaan lasketun työansion keskiarvoa. Vuosityöansio on työtapaturma- ja ammattitautilain säännösten mukaisesti oikein määritetty.
Valituksenalaista päätöstä olisi muutettava ja määrättävä vakuutuslaitos suorittamaan päivärahaa työtapaturma- ja ammattitautilain 72 §:ssä tarkoitetun pysyvän muutoksen perusteella määräytyvän vuosityöansion mukaan.
A on palkattu toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. A:n ansiotaso on noussut työpaikan vaihdoksen myötä. Työsuhde on alkanut 19.10.2015 ja A:lla on ollut 4 kuukauden koeaika. Koeajalla A on saanut palkankorotuksen 01.01.2016. Tapaturman ajankohta on ollut 27.01.2016, jolloin koeaikaa on ollut jäljellä noin 3 viikkoa.
Vakuutuslaitos on päätöksessään määritellyt A:n päivärahan perusteena olevan vuosityöansion työtapaturma- ja ammattitautilain 71 §:n 2 momentin mukaan, eikä ole katsonut A:n ansiotason muutosta pysyväksi, koska koeaikaa on ollut vielä jäljellä.
Vuosityöansio olisi tullut määritellä työtapaturma- ja ammattitautilain 72 §:n pysyvän muutoksen perusteella. Pysyvää muutosta arvioitaessa otetaan 72 §:n mukaan huomioon vahingoittuneen vahinkotapahtuman sattuessa tekemän työn kesto ja sen todennäköinen jatkuminen sekä muut työansioiden jatkuvuuteen vaikuttavat seikat.
Hallituksen esityksessä (HE 277/2014) 72 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan nimenomaisesti, että vuosityöansioon perustuvalla ansionmenetyskorvauksella pyritään vastaamaan mahdollisimman hyvin vahingoittuneen työtapaturman tai ammattitaudin vuoksi kärsimää ansionmenetystä. Tarkoituksena on ollut säätää sellaisesta tilanteista, jossa vahingoittuneen ansiotaso on vahinkotapahtumaa edeltävän vuoden aikana muuttunut sillä tavoin pysyväksi arvioitavalla tavalla, ettei olisi enää kohtuullista laskea vuosityöansiota lainkaan edeltävien vuosien ansiotason perusteella. A:n ansiotaso on olennaisesti parantunut hänen vaihtaessaan työpaikkaa.
Hallituksen esityksen mukaan muutoksen pysyvyyden arvioinnissa merkityksellisiä seikkoja ovat vahingoittuneen vahinkotapahtuman sattuessa tekemä työ ja siitä saadun ansiotason todennäköinen jatkuminen, jos vahinkoa ei olisi sattunut. Hallituksen esityksen mukaan muutosta voitaisiin pitää pysyvänä silloin, kun henkilö on saanut toistaiseksi voimassa olevan työsuhteen, jossa koeaika on ohi, mutta todetaan, että olosuhteet voivat joskus antaa aiheen toisenlaiseen arvioon. Koeaikaa ei siten voida pitää sellaisena seikkana, jonka perusteella muutosta ei voitaisi katsoa pysyväksi.
Työtapaturma- ja ammattitautilain 72 §:n mukaan työn keston lisäksi muutoksen pysyvyyden arvioinnissa on otettava huomioon myös sen todennäköinen jatkuminen sekä muut työansioiden jatkuvuuteen vaikuttavat seikat. Muutoksen pysyvyyden arvioinnissa on hallituksen esityksessä todettu, että työn ja ansiotason todennäköisen jatkumisen arvioimista varten tarvitaan esimerkiksi työnantajan selvitys siitä, millainen työsuhde on ja miten työtä olisi jatkossa riittänyt. Vakuutuslaitos on perustellut päätöksensä työnantajalta saatuihin tietoihin A:n ansioista ja palvelussuhteen kestosta, mutta kokonaisharkinnan kannalta olennaista selvitystä työsuhteesta ja työn riittävyydestä jatkossa ei ole esitetty.
Edellä mainituin perustein pelkästään A:n palvelussuhteen kestoa ei voida pitää sellaisena seikkana, jonka perusteella katsottaisiin, että A:lle ei tulisi maksaa pysyvän muutoksen perusteella määräytyvään vuosityöansioon perustuvaa päivärahaa. A:n olosuhteissa on tapahtunut sellainen työtapaturma- ja ammattitautilain 72 §:ssä tarkoitettu pysyvä muutos, jonka perusteella hänen vuosityöansionsa tulee määritellä tässä pykälässä tarkoitetulla tavalla.