Tapaturman katsottiin sattuneen tavanomaisella työssäkäynnistä johtuvalla asunnon ja työpaikan välisellä matkalla ja se korvattiin työtapaturma- ja ammattitautilain 23 §:n 1-kohdan perusteella

Antopäivä: 26.10.2017

A on 23.10.2016 ollut työssä oppimassa ravintolassa, joka sijaitsee kauppakeskuksessa. Vahinkopäivänä työ on päättynyt klo 18:00, jonka jälkeen A on mennyt ulkokautta samassa kauppakeskuksessa sijaitsevaan toiseen ravintolaan odottamaan kyytiä vanhemmiltaan. Odotusaika on ollut noin tunnin tapaturman sattuessa klo 19:00 A:n poistuttua ravintolasta. Vaikkakin kyseessä on ollut poikkeama matkareitiltä, se on ollut pakollinen työmatkan suorittamiseksi. Poikkeama ei myöskään ole ollut ajallisesti kovin merkittävä, kun huomioon otetaan julkisella liikenteellä odotusaikoineen työmatkaan kuluva aika. Lisäksi tapaturma on sattunut A:n työssä oppimispaikan välittömässä läheisyydessä hänen palattuaan ravintolan sisätiloista tavanomaiselle matkareitilleen. Tapaturmapäivänä ei myöskään julkinen liikenne ole kulkenut A:n kotiin, jolloin A:n on ollut perusteltua odottaa kyytiä vanhemmiltaan. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen kyseessä on ollut tavanomainen työssäkäynnistä johtuva asunnon ja työpaikan välinen matka. A:lla on näin ollen oikeus saada työtapaturma- ja ammattitautilain mukainen korvaus 23.10.2016 sattuneesta tapaturmasta. Tamla 411/2017 – antopäivä 26.10.2017. Asia on ratkaistu vahvennetussa jaostossa. Äänestysratkaisu 6-4. Vakuutusoikeus hylkäsi vakuutuslaitoksen valituksen.

Päätös, josta valitettu

A:lle ei myönnetä työtapaturma- ja ammattitautilain mukaista korvausta 23.10.2016 sattuneesta tapaturmasta, koska se ei ole työtapaturma- ja ammattitautilain 20 §:ssä tarkoitettu työtapaturma. Sn tapaturma ei ole sattunut työssä, työntekopaikan alueella tai työntekopaikan alueen ulkopuolella siten kuin työtapaturma- ja ammattitautilain 21-25 §:ssä säädetään. Vakuutuslaitos on katsonut saatujen tietojen perusteella, että A:n tapaturma on sattunut vapaa-ajalla, eikä kyseessä ole työtapaturma- ja ammattitautilaissa tarkoitettu työmatka.

Saatujen tietojen mukaan A oli jäänyt työpäivän jälkeen tunniksi kuluttamaan aikaa kauppakeskukseen ja odottamaan kyytiä vanhemmilta. Karttapalvelusta katsottuna A:n työmatka autolla kestää noin 20 minuuttia. Vakuutuslaitos on katsonut, että kahdenkymmenen minuutin työmatkaan verrattuna tunnin odotusaika on huomattava ajallinen poikkeama hänen työmatkaansa. Vakuutuslaitos on näin ollen katsonut, että vahingon sattuessa A on jo ollut vapaa-ajalla eikä syy-yhteyttä työmatkaan enää ole, eikä korvausta tämän vakuutuksen perusteella voida näin ollen myöntää.

Vaatimukset muutoksenhakulautakunnassa

A vaatii työtapaturma- ja ammattitautilain mukaista korvausta. Kyseessä on työtapaturma, joka sattui työntekopaikan alueen ulkopuolella tavanomaisesti liittyvässä toiminnassa. Kyseessä oli asunnon ja työpaikan välillä oleva välitön matka. Kotimatka on 8,8 km. Oli sunnuntai-ilta ja yleiset kulkuneuvot eivät kulkeneet kyseiseen aikaan. Yleisillä kulkuneuvoilla matkustaessa kotimatka arkisinkin kestää odotusaikoineen pidempään kuin vahinkopäivän iltana. A joutui odottamaan kyytiä vanhemmiltaan. Työpaikka ja kauppakeskus, jossa A:n työpaikka sijaitsee, suljettiin klo 18.00, joten väittämä, että hän olisi ollut siellä kuluttamassa aikaa, ei pidä paikkaansa. Ravintola, jossa hän odotti kyytiä, sijaitsee samassa rakennuksessa kuin hänen työpaikkansa, johon matkaa työpaikalta ulkokautta on noin 200 metriä. A:n vaatetus oli vähäinen ja ilma oli kylmä, joten hän meni sinne lämmittelemään.

Vakuutuslaitoksen vastine

Vakuutuslaitos katsoo, ettei valituksessa liitteineen ole esitetty syytä päätöksen muuttamiseen. Vakuutuslaitos katsoo edelleen, että A:n työmatka työharjoittelupaikasta kotiin on katkennut, kun hän on odottanut kyytiä tunnin ravintolassa hänen työpaikkansa läheisyydessä.

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan ratkaisu

Muutoksenhakulautakunta kumoaa valituksenalaisen päätöksen ja määrää vakuutuslaitoksen suorittamaan A:lle lainmukaisen korvauksen tapaturmasta 23.10.2016.

Perustelut

Asiakirjoista ilmenevä keskeinen selvitys

Tapaturmailmoituksen mukaan A on 23.10.2016 iltavuorosta kotiin kävellessä klo 19:00 kompastunut epätasaisella katukivetyksellä ja kaatunut suoraan kasvoilleen. A:n työssäoppimispaikka on ollut ravintola. Tapaturma on sattunut matkalla kadulle, jolta A:n oli sovittu pääsevän vanhempiensa kyytiin. Tapaturmapäivänä työ on päättynyt klo 18:00.

A:n selvityksen mukaan kyseessä oli sunnuntai-ilta, joten A on joutunut odottamaan kyytiä kauppakeskuksessa sijaitsevassa ravintolassa. Sieltä poistuessa A on kompastunut oven edessä olevaan laatoitukseen. Ravintola ja vahinkopaikka sijaitsevat kauppakeskuksessa. Tapaturma on sattunut klo 19:00 ja työ on vahinkopäivänä päättynyt klo 18:00.

Sovelletut säännökset

Työtapaturma- ja ammattitautilain 20 §:n mukaan työtapaturmalla tarkoitetaan tapaturmaa, joka on sattunut työntekijälle työssä, työntekopaikan alueella tai työntekopaikan alueen ulkopuolella siten kuin 21—25 §:ssä säädetään.

Työtapaturma- ja ammattitautilain 23 §:n 1 kohdan mukaan työtapaturmana pidetään tapaturmaa, joka on sattunut työntekijälle työntekopaikan alueen ulkopuolella, kun kyseessä on tavanomainen työssäkäynnistä johtuva asunnon ja työpaikan välinen matka, johon katsotaan kuuluvan myös vähäinen poikkeaminen matkareitiltä lasten päivähoidon, ruokakaupassa käynnin tai muun niihin rinnastettavan syyn vuoksi.

Hallituksen esityksen HE 277/2014 (työtapaturma- ja ammattitautilain 23 §:n 1 kohdan yksityiskohtaiset perustelut) tavanomaisella työssäkäynnistä johtuvalla matkalla asunnon ja työpaikan välillä tarkoitettaisiin matkaa työpäivän alkaessa asunnolta työpaikalle ja työn päätyttyä takaisin. Tavanomaisella työssäkäynnistä johtuvalla matkalla tarkoitettaisiin sellaista asunnon ja työpaikan välistä työmatkareittiä, jonka käyttäminen on perusteltua ottaen huomioon muun muassa kulkuyhteydet, käytettävä kulkuväline, liikenneolosuhteet sekä matkan pituus ja siihen kuluva aika. Vaikka lähtökohtana on lyhimmän reitin periaate, työssäkäynnistä johtuvalla matkalla ei tarkoiteta välttämättä matkallisesti lyhintä tai suorinta matkareittiä. Esimerkiksi liikenneruuhkien vuoksi voi olla perusteltua käyttää matkallisesti pitempää, mutta siinä tilanteessa ajallisesti selvästi lyhyempää matkareittiä. Toisaalta pidemmän matkareitin käyttö voi johtua vaarallisista liikenneolosuhteista. Tavanomainen kulkutie voi myös olla suljettu esimerkiksi tien kunnostustoimenpiteiden takia.

Hallituksen esityksen mukaan työssäkäynnistä johtuva matkareitti voisi myös vaihdella sen mukaan, mitä kulkuneuvoa työntekijä kulloinkin käyttää työmatkansa tekemiseen tai mitä kulkuvälineitä hänellä on käytettävissä. Tavanomaisena pidettävä työssäkäynnistä johtuva matka asunnon ja työpaikan välillä voisi siten vaihdella jopa päivittäin edellä tarkoitetuista syistä johtuen. Tämä vaihtelu ei saa kuitenkaan johtua selvästi työmatkan tekemiseen liittymättömistä syistä.

Hallituksen esityksen mukaan asunnon ja työpaikan väliseen matkaan luettaisiin myös vähäinen poikkeaminen edellä kuvatulta tavanomaiselta matkareitiltä, kun poikkeaminen tapahtuu lasten päivähoitoon viennin tai sieltä noudon, ruokakaupassa käynnin tai muun niihin rinnastettavan syyn vuoksi. Lähtökohtana arvioinnissa olisi se tavanomainen matkareitti, jota työntekijä käyttäisi työssä käydessään ilman edellä tarkoitettua syytä. Vähäisenä ei pidettäisi poikkeamaa, jossa on pikemminkin kysymys erillisestä matkasta lapsen viemiseksi hoitopaikkaan kuin poikkeamasta asunnon ja työpaikan väliseltä matkalta. Vähäinen poikkeaminen ei olisi kysymyksessä, kun poikkeaminen asunnon ja työpaikan väliseltä reitiltä on ajallisesti tai matkallisesti huomattava. Kohdassa mainitulla muulla syyllä tarkoitettaisiin esimerkiksi lapsen vientiä ja noutoa koulusta, poikkeamista tavanomaisen työmatkareitin varrella olevalla huoltoasemalla auton tankkaamiseksi tai auton vientiä työmatkareitin varrella olevaan korjaamoon.

Hallituksen esityksen mukaan kun poikkeaminen ei ole huomattava, korvaussuoja koskisi sitä aikaa, jona työntekijä kulkee poikkeavaa matkareittiä pitkin. Turva ei ulottuisi itse sen tehtävän tai toiminnan tekemiseen, jonka vuoksi poikkeaminen tavanmukaiselta reitiltä tapahtuu, kuten asiointiin ruokakaupassa, ostoskeskuksessa tai päiväkodissa. Suoja jatkuisi, kun työntekijä päiväkodissa tai kaupassa asioituaan jälleen jatkaa matkaansa. Näin ei kuitenkaan olisi silloin, kun kysymys on ajallisesti niin huomattavasta poikkeamasta, ettei matkaa voida enää pitää työstä johtuvana, vaan muusta syystä tehtynä matkana. Asunnolla tarkoitettaisiin paitsi työntekijän vakinaista asuntoa, myös tilapäistä asuntoa tai majoitusta samoin kuin vapaa-ajan asuntoa, josta työntekijä kulkee työn vuoksi työpaikalle tai takaisin.

Johtopäätökset

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan A on 23.10.2016 ollut työssä oppimassa ravintolassa, joka sijaitsee kauppakeskuksessa. Vahinkopäivänä työ on päättynyt klo 18:00, jonka jälkeen A on mennyt ulkokautta samassa kauppakeskuksessa sijaitsevaan toiseen ravintolaan odottamaan kyytiä vanhemmiltaan. Odotusaika on ollut noin tunnin tapaturman sattuessa klo 19:00 A:n poistuttua ravintolasta. Vaikkakin kyseessä on ollut poikkeama matkareitiltä, se on ollut pakollinen työmatkan suorittamiseksi. Poikkeama ei myöskään ole ollut ajallisesti kovin merkittävä, kun huomioon otetaan A:n valituksessaankin ilmoittamat seikat julkisella liikenteellä odotusaikoineen työmatkaan kuluvasta ajasta. Lisäksi tapaturma on sattunut A:n työssä oppimispaikan välittömässä läheisyydessä hänen palattuaan ravintolan sisätiloista tavanomaiselle matkareitilleen. Tapaturma on siten sattunut ravintolan ulkopuolella. Tapaturmapäivänä ei myöskään julkinen liikenne ole kulkenut A:n kotiin, jolloin A:n on ollut perusteltua odottaa kyytiä vanhemmiltaan. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen kyseessä on ollut tavanomainen työssäkäynnistä johtuva asunnon ja työpaikan välinen matka.

A:lla on näin ollen oikeus saada työtapaturma- ja ammattitautilain mukainen korvaus 23.10.2016 sattuneesta tapaturmasta.

Eriävä mielipide:

Valitus olisi tullut hylätä, koska kyse ei tapaturman sattuessa ole enää ollut tavanomaisesta työmatkasta työtapaturma- ja ammattitautilain tarkoittamalla tavalla. Kyseessä on ollut ajallisesti huomattava poikkeama. A:n työmatka työssäoppimispaikasta kotiin on katkennut, kun hän on odottanut tunnin kyytiä ravintolassa. Näin ollen A:lla ei ole oikeutta saada työtapaturma- ja ammattitautilain mukaista korvausta 23.10.2016 sattuneesta tapaturmasta.

Sivu päivitetty viimeksi 1.4.2024 12.54