Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta
Sähköposti: tl(at)tapaturmalautakunta.fi
Salattujen sähköpostien lähettäminen: https://sr.edelkey.net/encrypt
Postiosoite: PL 10, 00581 Helsinki
Puhelin: 09 228 5050 (arkisin klo 9-12)
Antopäivä: 30.10.2017
A:lle on 18.4.2016 sattunut tapaturma S Oy:n rakennusalan työssä. Tapaturmailmoituksen mukaan A:n työsuhde vanhempana mestarina on alkanut 1.4.2016. Kyseessä on päätoiminen toistaiseksi voimassa oleva työsuhde. A oli 1.8.2010 alkaen 30.4.2014 saakka opiskellut ammattikorkeakoulussa rakennustekniikkaa. Hän oli 30.4.2014 valmistunut rakennustekniikan insinööriksi (AMK). A:n työtapaturma- ja ammattitautilain 71 §:n 1 momentin mukaan lasketut vahinkopäivän ansiot eli vahinkotapahtumaa edeltävän enintään vuoden pituisen ajanjakson ansiot vahinkohetken työsuhteesta ovat 40.284,49 euroa. A:n työtapaturma- ja ammattitautilain 71 §:n 1 momentin mukaan lasketut vahinkopäivän ansiot poikkeavat yli 20 % edeltävien vertailuajan kolmen kalenterivuoden (2015, 2014 ja 2013) ansioiden keskiarvosta. Ottaen huomioon erityisesti A:n vahinkotapahtuman sattuessa tekemän työn todennäköinen jatkuminen ja muut työansioiden jatkuvuuteen vaikuttavat seikat muutoksenhakulautakunta katsoi, että vahinkohetken työansioiden poikkeama vähintään 20 % vertailuajan ansioista johtuu pysyväksi arvioitavasta muutoksesta. Näin ollen vuosityöansioksi on määritettävä 40.284,49 euroa. Muutoksenhakulautakunta otti työansioiden jatkuvuuteen vaikuttavana seikkana huomioon alan hyvän työllisyystilanteen ja sen, että A oli rakennustekniikan insinööriksi (AMK) valmistuttuaan 30.4.2014 työskennellyt 2.6.2014 alkaen Y Oy:n palveluksessa ja välittömästi tämän jälkeen, 1.4.2016 alkaen, vaihtanut työpaikkaa vanhemmaksi mestariksi S Oy:öön. Tamla 656/2017 – antopäivä 30.10.2017. Asia on ratkaistu vahvennetussa jaostossa. Äänestysratkaisu 9-1.
Vakuutuslaitos on myöntänyt A:lle 18.4.2016 sattuneen tapaturman johdosta päivärahaa 27.228,80 euron vuosityöansion perusteella.
A vaatii vuosityöansion nostamista sille tasolle, jota se olisi sairauspoissaolon aikana ollut, eli 41.674,56 euroksi. Hän on vaihtanut työpaikkaa 1.4.2016, jolloin hänen ansionsa ovat nousseet aikaisemmasta. Työpaikan vaihdoksen jälkeen veron ennakonpidätyksen alainen tulo on 3.472,88 euroa kuukaudessa eli 41.674,56 euroa vuodessa.
Vakuutuslaitos katsoo, että valituskirjelmässä liitteineen ei ole esitetty sellaista olennaista uutta tietoa, joka aiheuttaisi muutosta vakuutuslaitoksenkantaan valituksenalaisessa asiassa.
A:n työsuhde on alkanut 1.4.2016. Hänen ansionsa ko. työsuhteen ajalta ennen vahinkopäivää ovat (17 päivältä) olleet 1.732,39 euroa, minkä lisäksi hän on saanut luontoisetuja 165,60 euroa kuukaudessa. A:n työnantajalta saadun selvityksen mukaan palkanmääräytymisperusteissa vuosilomapalkka ei sisälly lomarahaan, vaan lomaraha on hänen tapauksessaan 50 % vuosilomapalkasta.
A:n työansiot vahinkotapahtuman sattuessa vuositasolla lasketaan seuraavasti:
1.732,39 e/17 x 360 = 36.685,91 e
Tähän lisätään luontaisetujen määrä vuositasolla (12 kk x 165,60 e/kk = 1.987,20 e), jolloin lopputulokseksi saadaan
36.685,91 e + 1.987,20 e = 38.673,11 e
A:n ansiot vuonna 2015 ovat olleet 37.130,00 e, jotka korotettuna palkkakertoimella vahinkovuoden tasolle ovat 37.130,00 e/1.363 x 1.373 = 37.402,41 e.
A:n ansiot vuonna 2014 ovat olleet 20.620,38 e. Kyseisenä vuona hänellä on ollut 22 työttömyysetuuspäivää, jotka huomioidaan poikkeuksellisena palkattomana jaksona seuraavasti: 20.620,38 e / (360 pv -22 pv) x 360 pv = 21.962,53 e. Tämä korotettuna palkkakertoimella vahinkovuoden tasolle on 21.962,53 e / 1.350 x 1.373 = 22.336,71 e.
A:n ansiot vuonna 2013 ovat olleet 7.092,95 e, jotka korotettuna palkkakertoimella vahinkovuoden tasolle ovat 7.092,95 e/ 1.327 x 1.373 = 7.338,82 e.
Vertailuajan 2013–2015 ansioiden vahinkovuoden tasolle korotettujen määrien keskiarvo (vertailuansio) on:
(37.402,41 e + 22.336,71 e + 7.338,82 e) / 3 = 22.359,31 e
A:n vahinkohetken aikaisten ansioiden vuositasolle korotetun määrän poikkeama vertailuansiosta prosentteina on:
(38.673,11 e – 22.359,31 e) / 22.359,31 e x 100 % = 72,96 %
Poikkeama on suurempi kuin 20 %.
Ottaen huomioon A:n vahinkotapahtuman sattuessa tehdyn työn keston vakuutuslaitos on arvioinut, ettei kyseessä ole ollut työtapaturma- ja ammattitautilain 72 §:ssä tarkoitettu pysyvä muutos työansioissa, joten hänen vuosityöansionsa tulee määrittää sanotun lain 71 §:n 2 momentin mukaisesti, mikä lasketaan seuraavasti:
(38.673,11 e + 37.402,41 e + 22.336,71 e + 7.338,82 e) / 4 = 26.437,76 e
Edellä sanotun perusteella A:llA ei ole oikeutta suurempaan kuin valituksenalaisella päätöksellä hänelle myönnettyyn 27.228,80 euron suuruiseen vuosityöansioon.
Muutoksenhakulautakunta, hyläten valituksen enemmälti, muuttaa valituksenalaista päätöstä ja määrää vakuutuslaitoksen suorittamaan A:lle päivärahaa 40.284,49 euron vuosityöansion perusteella.
Tapahtumatiedot ja asiakirjoista ilmenevä keskeinen selvitys
A:lle on 18.4.2016 sattunut tapaturma S Oy:n rakennusalan työssä. Tapaturmailmoituksen mukaan A:n työsuhde vanhempana mestarina on alkanut 1.4.2016. Kyseessä on päätoiminen toistaiseksi voimassa oleva työsuhde.
Asiakirjoista käy ilmi, että A oli 1.8.2010 alkaen 30.4.2014 saakka opiskellut ammattikorkeakoulussa rakennustekniikkaa. Hän oli 30.4.2014 valmistunut rakennustekniikan insinööriksi (AMK).
A on saanut työansioita vuonna 2013, ollessaan päätoiminen opiskelija, 7.092,95 euroa. Vuonna 2014 hän on ollut päätoiminen opiskelija 30.4. saakka. Tämän jälkeen hän on saanut työmarkkinatukea ajalta 1.5.-1.6.2014, ennen työllistymistä Y Oy:n palvelukseen 2.6.2014. Hänen työansionsa vuonna 2014 ovat olleet 20.620,38 euroa ja vuonna 2015 37.130,00 euroa.
A:n nykyisen työnantajan S Oy:n selvityksen mukaan A:n työsuhde ei ollut tarkoitettu kestäväksi tietyn työkohteen ajan, vaan toistaiseksi jatkuvaksi kuten toimihenkilöllä. Työtä olisi ollut tarjolla työkohteen valmistumisen jälkeen. Työnantajan selvityksen mukaan työansiot ajalta 1.4.-17.4.2016 ovat olleet 1.732,39 euroa (ilman luontoisetuja). Ravintoetu on 145,60 e/ kk ja puhelinetu 20,00 e/kk. Lomarahoja ei ole maksettu, koska työsuhde oli alkanut 1.4.2016. A:lla on kuitenkin oikeus lomarahaan. Palkankorotuksia ei ole ollut. Palkanmääräytymisperuste vahinkohetkellä on ollut 3.307,28 e/kk, ravintoetu ja puhelinetu.
Työnantajan mukaan A on ollut vahingon sattumisen ajankohtana normaalin lomarahan (50 % loma-ajan palkasta) piirissä.
Työtapaturma- ja ammattitautilain 59 §:n mukaan päiväraha perustuu vuosityöansioon, kun on kulunut 28 päivää vahinkopäivästä lukien sitä lukuun ottamatta. Vuosityöansioon perustuva päiväraha on 1/360 vahingoittuneen 71–78 §:n mukaisesta vuosityöansiosta.
Työtapaturma- ja ammattitautilain 71 §:n 1 momentin mukaan vuosityöansiona pidetään vahingoittuneen työansioita vuositasolla vahinkotapahtuman sattuessa. Työansiot lasketaan vahingoittuneen vahinkotapahtuman aikaisista työsuhteista vahinkotapahtumaa edeltävän vuoden ajalta saatujen työansioiden perusteella.
Valtioneuvoston työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisen vuosityöansion määrittämisestä antaman asetuksen (1466/2015) 1 §:n mukaan kun määritetään työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) 71 §:n 1 momentin mukaista vuosityöansiota, laskelmassa otetaan huomioon työansiot vahinkopäivää edeltäneen vuoden ajalta ilman lomarahaa.
Valtioneuvoston työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisen vuosityöansion määrittämisestä antaman asetuksen (1466/2015) 4 §:n 1 momentin mukaan kun 1 §:n mukaiset työansiot muunnetaan vuositasolle, kuukaudessa katsotaan olevan 30 päivää ja vuodessa 360 päivää.
Valtioneuvoston työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisen vuosityöansion määrittämisestä antaman asetuksen (1466/2015) 5 §:n 1 momentin mukaan työntekijän saamat luontoisedut otetaan vuosityöansiota laskettaessa huomioon samojen perusteiden mukaan kuin ennakkoperintälain (1118/1996) mukaista ennakonpidätystä toimitettaessa.
Valtioneuvoston työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisen vuosityöansion määrittämisestä antaman asetuksen (1466/2015) 6 §:n mukaan vahingoittuneelle maksettu lomaraha lisätään työansioon, joka on laskettu 1—5 §:n mukaisesti vuositasolle. Jos maksettu lomaraha on pienempi kuin vuositasolle muunnetun työansion 24. osa (laskennallinen lomaraha) tai sitä ei ole maksettu, käytetään laskelmassa laskennallista lomarahaa. Jos palkan määräytymisperusteiden mukaan vuosilomapalkka sisältyy lomarahaan, laskennallinen lomaraha lasketaan kyseisten perusteiden mukaan.
Työtapaturma- ja ammattitautilain 71 §:n 2 momentin mukaan jos 1 momentin mukaan laskettu työansio poikkeaa vähintään 20 prosenttia vahinkotapahtumaa edeltävän kolmen kalenterivuoden (vertailuaika) työansioiden keskiarvosta, vuosityöansiona pidetään vertailuajan työansioiden ja 1 momentin mukaan lasketun työansion keskiarvoa.
Työtapaturma- ja ammattitautilain 71 §:n 3 momentin mukaan vertailuajan työansiot otetaan huomioon sen suuruisina kuin ne olisivat ilman niiden määrään vaikuttavia poikkeuksellisia syitä ja vuosittaiset työansiot korotetaan vahinkotapahtumavuoden tasolle työntekijän eläkelain 96 §:n mukaisella palkkakertoimella. Poikkeuksellisella syyllä tarkoitetaan perhevapaata, vuorotteluvapaata, varusmies- tai siviilipalvelusta, osa-aikaeläkkeellä oloa, sairauspoissaoloa, tilapäistä työttömyyttä sekä muuta näihin rinnastettavaa työansioihin ohimenevästi vaikuttavaa syytä. Työttömyyttä ei pidetä tilapäisenä sen työttömyyden määrän osalta, joka vahingoittuneella on vähintään ollut jokaisena vahinkotapahtumaa edeltävänä kolmena kalenterivuonna.
Työtapaturma- ja ammattitautilain 72 §:n 1 momentin mukaan vuosityöansio määräytyy tämän pykälän 2 momentin mukaan, jos 71 §:n 2 momentin mukainen työansioiden poikkeama johtuu pysyväksi arvioitavasta muutoksesta. Pysyvää muutosta arvioitaessa otetaan huomioon vahingoittuneen vahinkotapahtuman sattuessa tekemän työn kesto ja sen todennäköinen jatkuminen sekä muut työansioiden jatkuvuuteen vaikuttavat seikat.
Hallituksen esityksen 277/2014 vuosityöansiota koskevien pykälien yksityiskohtaisten perustelujen mukaan vuosityöansio määritetään vahinkohetken ansioiden perusteella, jos vahingoittuneen ansiotaso on vahinkotapahtumaa edeltävän vuoden aikana muuttunut sillä tavoin pysyväksi arvioitavalla tavalla, ettei olisi enää kohtuullista laskea vuosityöansiota lainkaan edeltävien vuosien ansiotason perusteella. Toistaiseksi voimassa olevan työsuhteen saaminen, jossa koeaika on ohi, on yleensä merkki pysyvästä muutoksesta, vaikkakin olosuhteet voivat joskus antaa aiheen toisenlaiseen arvioon. Työn ja ansiotason todennäköisen jatkumisen arvioimista varten tarvitaan esimerkiksi työnantajan selvitys siitä, millainen työsuhde on ja miten työtä olisi jatkossa riittänyt. Myös edeltävien vuosien työhistoria saattaa joissakin tapauksissa antaa viitteitä siitä, onko kyseessä tilanteen muutos vai aikaisempia vuosia vastaava vaihtelu työnteossa ja ansioissa.
Työtapaturma- ja ammattitautilain 72 §:n 2 momentin mukaan pysyvän muutoksen perusteella määräytyvä vuosityöansio lasketaan 71 §:n 1 momentin mukaan vahinkotapahtumaa edeltävän vuoden ajalta saatujen työansioiden perusteella. Jos nämä työansiot perustuvat merkittävässä määrin palkkiopalkkaukseen, arvioidaan vuosityöansio kuitenkin vastaavaa työtä tekevän henkilön keskimääräistä työansiotasoa vastaavaksi.
Esitetyn selvityksen perusteella A:n työtapaturma- ja ammattitautilain 71 §:n 1 momentin mukaan lasketut vahinkopäivän ansiot eli vahinkotapahtumaa edeltävän enintään vuoden pituisen ajanjakson ansiot vahinkohetken työsuhteesta ovat 40.284,49 euroa. Muutoksenhakulautakunta on A:n työtapaturma- ja ammattitautilain 71 §:n 1 momentin mukaisia vahinkopäivän ansioita määrittäessään nostanut S Oy:n A:lle ajalta 1.4.-17.4.2016 maksamat ansiot vuositasolle, ja ottanut huomioon myös luontoisedut vuositasolla sekä laskennallisen lomarahan (1/24 loma-ajan palkasta), johon työnantajan mukaan A:lla on oikeus.
Muutoksenhakulautakunta toteaa, että A:n työtapaturma- ja ammattitautilain 71 §:n 1 momentin mukaan lasketut vahinkopäivän ansiot poikkeavat yli 20 % edeltävien vertailuajan kolmen kalenterivuoden (2015, 2014 ja 2013) ansioiden keskiarvosta.
Ottaen huomioon erityisesti A:n vahinkotapahtuman sattuessa tekemän työn todennäköinen jatkuminen ja muut työansioiden jatkuvuuteen vaikuttavat seikat muutoksenhakulautakunta katsoo, että vahinkohetken työansioiden poikkeama vähintään 20 % vertailuajan ansioista johtuu pysyväksi arvioitavasta muutoksesta. Näin ollen vuosityöansioksi on määritettävä 40.284,49 euroa.
Muutoksenhakulautakunta on työansioiden jatkuvuuteen vaikuttavana seikkana ottanut huomioon alan hyvän työllisyystilanteen ja sen, että A oli rakennustekniikan insinööriksi (AMK) valmistuttuaan 30.4.2014 työskennellyt 2.6.2014 alkaen Y Oy:n palveluksessa ja välittömästi tämän jälkeen, 1.4.2016 alkaen, vaihtanut työpaikkaa vanhemmaksi mestariksi S Oy:öön.