Kysymys on siitä, onko vahingoittuneen henkilön tapaturma sattunut korvaukseen oikeuttavissa, työtapaturma- ja ammattitautilain 23 §:n mukaisissa olosuhteissa

Antopäivä: 13.6.2018

Tapauksessa vahingoittunut henkilö on ollut tavanomaisella työssäkäynnistä johtuvalla matkalla asunnolta työpaikalle, mutta matkan aikana hän poikennut viemään lapsensa päiväkotiin. Hän on kaatunut päiväkodin pihalla viedessään lasta päiväkotiin. Muutoksenhakulautakunta kumosi valituksenalaisen päätöksen ja määräsi vakuutuslaitoksen suorittamaan lainmukaisen korvauksen K:lle 13.10.2017 työtapaturma- ja ammattitautilain 23 §:n 1 kohdan mukaisissa olosuhteissa sattuneesta tapaturmasta. Osoitetiedot huomioiden K:n tekemä poikkeaminen asunnon ja työpaikan väliseltä tavanomaiselta matkareitiltä hänen lapsensa päivähoitoon viemiseksi oli muutoksenhakulautakunnan arvion mukaan ollut vähäinen sekä matkallisesti että ajallisesti.

Tamla 13.6.2018 – 4767/2017. Asia on ratkaistu vahvennetussa jaostossa. Äänestysratkaisu 6-3.

Päätös, josta valitettu

Vakuutuslaitoksen päätöksen mukaan A:lle ei myönnetä työtapaturma- ja ammattitautilain mukaista korvausta 13.10.2017 sattuneesta tapaturmasta, koska se ei ole työtapaturma- ja ammattitautilain 20 §:ssä tarkoitettu työtapaturma. Tapaturma ei ole sattunut työssä, työntekopaikan alueella tai työntekopaikan alueen ulkopuolella siten kuin työtapaturma- ja ammattitautilain 21 – 25 §:ssä säädetään. Kyseessä ei ole ollut työtapaturma- ja ammattitautilaissa tarkoitettu työmatka.

Saatujen osoitetietojen mukaan A:n matka kotoa työpaikalle on 1,9 kilometriä ja kotoa päiväkodille 3,1 kilometriä. Työtapaturma- ja ammattitautilain 23 §:n 1 kohdan mukaan asunnon ja työpaikan välisen matkan korvauspiiriin kuuluu myös vähäinen poikkeaminen matkareitiltä esimerkiksi lasten päivähoidon vuoksi. Vakuutuslaitos katsoo, että kyseessä ei ole tällainen lain tarkoittama vähäinen poikkeama, koska A:n matka pitenee sen johdosta olennaisesti. Kyseessä on siten muun kuin työssäkäynnin vuoksi tehty matka ja tämän vuoksi kyseessä ei ole lain 23 §:n 1 kohdan mukainen korvattava olosuhde. Lisäksi poikkeaman aikainen suoja ulottuu ainoastaan poikkeaman aikaiseen matkan tekemiseen. Sen sijaan poikkeaman aikana tapahtuva toiminta ei ole suojan piirissä. Vahinkotapahtuma on sattunut itse poikkeaman toiminnan aikana päiväkodin pihassa. Näin ollen, vaikka lasten päiväkotiin vieminen olisi ollut ajallisesti ja matkallisesti vähäinen poikkeama, ei olosuhde olisi korvattava. A:n työnantajan vakuutukseen ei kuulu työtapaturma- ja ammattitautilain 199 §:n mukaista vapaa-ajan tapaturmavakuutusta, joten korvaus evätään myös sillä perusteella.

Vaatimukset muutoksenhakulautakunnassa

A vaatii muutosta vakuutuslaitoksen päätökseen. Hän vaatii poikki menneen hampaan korvaamista. A on kysynyt asiaa kahdesta muusta vakuutuslaitoksesta ja päiväkoti on sallittu poikkeama työmatkalla, joten kyseessä on työtapaturma.

Vakuutuslaitoksen vastine

Vakuutuslaitos katsoo, että valituksessa ei ole esitetty syytä päätöksen muuttamiseen. Vakuutuslaitos katsoo edelleen, ettei A:n 13.10.2017 sattuneessa vahinkotapahtumassa ole ollut kyse työtapaturma- ja ammattitautilain 20 §:n mukaisesta tapaturmasta, sillä vahinkotapahtuma ei ole sattunut saman lain 23 §:ssä tarkoitetulla vähäisellä poikkeamalla matkareitiltä. Vakuutuslaitos katsoo, että kyseessä ei ole tällainen lain tarkoittama vähäinen poikkeama, koska A:n matka pitenee sen johdosta olennaisesti.

Kyseessä on siten muun kuin työssäkäynnin vuoksi tehty matka ja tämän vuoksi kyseessä ei ole lain 23 §:n 1 kohdan mukainen korvattava olosuhde. Lisäksi poikkeaman aikainen suoja ulottuu ainoastaan poikkeaman aikaiseen matkan tekemiseen. Sen sijaan poikkeaman aikana tapahtuva toiminta ei ole suojan piirissä. Vahinkotapahtuma on sattunut itse poikkeaman toiminnan aikana päiväkodin pihassa. Näin ollen, vaikka lasten päiväkotiin vieminen olisi ollut ajallisesti ja matkallisesti vähäinen poikkeama, ei olosuhde olisi korvattava. K:n työnantajan vakuutukseen ei kuulu työtapaturma- ja ammattitautilain 199 §:n mukaista vapaa-ajan tapaturmavakuutusta, joten korvaus evätään myös sillä perusteella.

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan ratkaisu

Muutoksenhakulautakunta kumoaa vakuutuslaitoksen valituksenalaisen päätöksen ja määrää vakuutuslaitoksen suorittamaan lainmukaisen korvauksen A:lle 13.10.2017 työtapaturma- ja ammattitautilain 23 §:n 1 kohdan mukaisissa olosuhteissa sattuneesta tapaturmasta.

Perustelut

Asiakirjoista ilmenevä keskeinen selvitys

Tapaturmailmoituksen mukaan A on 13.1.2017 ollut asunnon ja työpaikan välisellä matkalla. Työmatkalla lasta päiväkotiin viedessä päiväkodin piha oli hämärä. Päiväkodin pihassa oli isohkoja kiviä, joita A ei hämärässä nähnyt, vaan hän kompastui ja kaatui kasvoilleen. Tilanteessa A oli kävelemässä henkilöautosta päiväkotiin.

Sovelletut säännökset ja oikeusohjeet

Työtapaturma- ja ammattitautilain 23 §.

Hallituksen esityksen eduskunnalle työtapaturma- ja ammattitautilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 277/2014) mukaan tavanomaisella työssäkäynnistä johtuvalla matkalla asunnon ja työpaikan välillä tarkoitettaisiin matkaa työpäivän alkaessa asunnolta työpaikalle ja työn päätyttyä takaisin. Tavanomaisella työssäkäynnistä johtuvalla matkalla tarkoitettaisiin sellaista asunnon ja työpaikan välistä työmatkareittiä, jonka käyttäminen on perusteltua ottaen huomioon muun muassa kulkuyhteydet, käytettävä kulkuväline, liikenneolosuhteet sekä matkan pituus ja siihen kuluva aika. Vaikka lähtökohtana on lyhimmän reitin periaate, työssäkäynnistä johtuvalla matkalla ei tarkoiteta välttämättä matkallisesti lyhintä tai suorinta matkareittiä. Esimerkiksi liikenneruuhkien vuoksi voi olla perusteltua käyttää matkallisesti pitempää, mutta siinä tilanteessa ajallisesti selvästi lyhyempää matkareittiä. Toisaalta pidemmän matkareitin käyttö voi johtua vaarallisista liikenneolosuhteista. Tavanomainen kulkutie voi myös olla suljettu esimerkiksi tien kunnostustoimenpiteiden takia.

Saman hallituksen esityksen mukaan asunnon ja työpaikan väliseen matkaan luettaisiin myös vähäinen poikkeaminen edellä kuvatulta tavanomaiselta matkareitiltä, kun poikkeaminen tapahtuu lasten päivähoitoon viennin tai sieltä noudon, ruokakaupassa käynnin tai muun niihin rinnastettavan syyn vuoksi. Lähtökohtana arvioinnissa olisi se tavanomainen matkareitti, jota työntekijä käyt-täisi työssä käydessään ilman edellä tarkoitettua syytä. Vähäisenä ei pidettäisi poikkeamaa, jossa on pikemminkin kysymys erillisestä matkasta lapsen viemiseksi hoitopaikkaan kuin poikkeamasta asunnon ja työpaikan väliseltä matkalta. Vähäinen poikkeaminen ei olisi kysymyksessä, kun poikkeaminen asunnon ja työpaikan väliseltä reitiltä on ajallisesti tai matkallisesti huomattava. Näin on yleensä silloin, kun työntekijä asioi ostoskeskuksessa useissa liikkeissä tai käy matkalla syömässä ravintolassa. Kohdassa mainitulla muulla syyllä tarkoitettaisiin esimerkiksi lapsen vientiä ja noutoa koulusta, poikkeamista tavanomaisen työmatkareitin varrella olevalla huoltoasemalla auton tankkaamiseksi tai auton vientiä työmatkareitin varrella olevaan korjaamoon. Kun poikkeaminen ei ole huomattava, korvaussuoja koskisi sitä aikaa, jona työntekijä kulkee poikkeavaa matkareittiä pitkin. Turva ei ulottuisi itse sen tehtävän tai toiminnan tekemiseen, jonka vuoksi poikkeaminen tavan-mukaiselta reitiltä tapahtuu, kuten asiointiin ruokakaupassa, ostoskeskuksessa tai päiväkodissa. Suoja jatkuisi, kun työntekijä päiväkodissa tai kaupassa asioituaan jälleen jatkaa matkaansa. Näin ei kuitenkaan olisi silloin, kun kysymys on ajallisesti niin huomattavasta poikkeamasta, ettei matkaa voida enää pitää työstä johtuvana, vaan muusta syystä tehtynä matkana. Tapaturmasuoja edellyttäisi lisäksi, että tapaturma on sattunut edellä tarkoitetulle matkalle ominaisessa toiminnassa. Asunnon ja työpaikan välisen matkan tekemiselle ominaista toimintaa olisi esimerkiksi tiellä eteen juuttuneen auton työntäminen silloin, kun se on edellytyksenä sille, että pääsisi itse jatkamaan matkaansa.

Johtopäätökset

Esitetyn selvityksen perusteella A on 13.10.2017 ollut matkalla asunnostaan. Hän ei ole kuitenkaan mennyt suoraa reittiä asunnosta töihin, vaan on poikennut matkalla viemään lastaan päiväkotiin. Tapaturman sattumishetkellä A on ollut kävelemässä henkilöautosta päiväkotiin päiväkodin hämärällä pihalla eikä hän ole nähnyt pihassa olevia isohkoja kiviä, vaan on kompastunut ja kaatunut kasvoilleen.

Osoitetietojen perusteella A:n asunnolta on ilman reittipoikkeamia lyhintä reittiä autolla matkaa hänen työpaikalleen noin 1,9 km ja matka-aika noin 4 minuutin luokkaa. Reitin asunto – päiväkoti – työpaikka kulkeminen autolla on matkallisesti yhteensä noin 5,3 km pituinen ja matka-aika noin 8 minuutin luokkaa. Lisäksi edellä mainittujen matkojen pituuteen ja vaikuttavat vähäisesti katsottavalla tavalla lyhyet kävelyjaksot, joita auton käyttöön matkavälineenä välttämättömästi liittyy (kuten esimerkiksi siirtyminen asunnolta autoon).

Osoitetiedot huomioiden A:n tekemä poikkeaminen asunnon ja työpaikan väliseltä tavanomaiselta matkareitiltä hänen lapsensa päivähoitoon viemiseksi on muutoksenhakulautakunnan arvion mukaan ollut vähäinen sekä matkallisesti että ajallisesti. Näin varsinkin, kun otetaan huomioon se, että matka on tehty autolla. Muutoksenhakulautakunta toteaa lisäksi, ettei A ole ollut päiväkodin pihalle saapuessaan vielä perillä kohteessaan, eli päiväkodissa, jonne hänen lapsensa on ollut tarkoitus viedä päivähoitoon, vaan hän on päiväkodin pihalla ollut yhä kulkemassa korvaussuojan piirissä olevaa poikkeavaa matkareittiä pitkin. Kyse ei ole ollut vielä itse päiväkodissa asioimisesta, vaan vasta matkasta sinne. Lapsia päiväkotiin vietäessä korvaussuojan voidaan katsoa päättyvän vasta päiväkodin ovella, mutta ei vielä sinne matkan varrella olevalla piha-alueella kuljettaessa. Muutoksenhakulautakunta katsoo edellä mainitut seikat huomioiden, että A:n tapaturma 13.10.2017 on sattunut työtapaturma- ja ammattitautilain 23 §:n 1 kohdan mukaisissa korvaukseen oikeuttavissa olosuhteissa.

Eriävät mielipiteet:

Äänestyksessä vähemmistöön jääneet henkilöt olisivat hylänneet valituksen. Vähemmistö katsoi, että kysymys on ollut laissa tarkoitetusta vähäisestä työmatkalta poikkeamisesta. Vahinko ei kuitenkaan sattunut työtapaturma- ja ammattitautilain 23 §:ssä tarkoitetun, korvauksen piiriin kuuluvan vähäisen työmatkalta poikkeaman aikana. A oli poikennut autolla tekemältään normaalilta työmatkalta lapsen hoitoon viennin vuoksi. Ennen vahingon sattumista hän oli poistunut kulkuvälineenä käyttämästään autosta ja oli vahingon sattuessa päiväkodin pihalla. Näin ollen matkareitiltä poikkeama oli keskeytynyt ja vahingon sattuessa A oli jo ryhtynyt suorittamaan sitä tehtävää, joka oli syynä työmatkareitiltä poikkeamiseen. Mainitun säännöksen perustelujen mukaan suoja koskisi vain sitä aikaa, jona työntekijä kulkee poikkeavaa matkareittiä pitkin. A ei ollut enää kulkemassa poikkeavaa matkareittiä, vaan hän oli vahingoittuessaan päiväkodin alueella viemässä lastaan. Käytännössä lapsi voidaan viedä päiväkodin sisätiloihin tai myös päiväkodin pihalle. Sillä seikalla, sattuuko vahinko lasta noudettaessa tai vietäessä päiväkodin sisätiloissa vai päiväkodin pihalla ei voi olla lain soveltamisen kannalta merkitystä. Kumpikaan ei kuulu enää laissa tarkoitettuun matkareittiin.

Sivu päivitetty viimeksi 1.4.2024 11.08

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta