Kysymys on työtapaturma- ja ammattitautilain 202 §:n 1 momentissa tarkoitetusta vähennyksestä

Antopäivä: 26.4.2018

Muutoksenhakulautakunta muutti valituksenalaisia päätöksiä siltä osin kuin päivärahakorvauksiin on tehty työtapaturma- ja ammattitautilain 202 §:n 1 momentin mukainen vähennys ajoilta 22.11.2016-4.12.2016 ja 5.12.2016-13.12.2016 ja määräsi vakuutuslaitoksen maksamaan S Oy:lle lainmukaisen korvauksen sen A:lle maksamasta sairausajan palkasta täysimääräisenä ilman kyseisen lainkohdan mukaista vähennystä.

Muutoksenhakulautakunta katsoi asiassa esitetty selvitys huomioiden, että vakuutuslaitoksen ei olisi tullut tehdä työtapaturma- ja ammattitautilain 202 §:n 1 momentin nojalla laskennallista vähennystä A:lle 6.11.2016 vapaa-ajalla sattuneen vahinkotapahtuman johdosta sen S Oy:n A:lle ajanjaksoilla 22.11.2016- 4.12.2016 ja 5.12.2016-13.12.2016 maksaman sairausajan palkan johdosta yhtiölle suorittamasta korvauksesta. Kansaneläkelaitos ei ole antanut A:lle sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa koskevaa päätöstä siitä, onko A:lla oikeus päivärahaan valituksenalaisilla ajanjaksoilla 22.11.2016-4.12.2016 ja 5.12.2016-13.12.2016. Muutoksenhakulautakunta katsoi, että perusteita työtapaturma- ja ammattitautilain 202 §:n 1 momentissa tarkoitetun vähennyksen tekemiseen ei ole, koska oikeutta sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan ei ole Kansaneläkelaitoksen päätöksellä ratkaistu. Muutoksenhakulautakunta katsoi, että työtapaturma- ja ammattitautilain 202 §:n sanamuodon ja pykälää koskevan lain perustelujen mukaan vähennyksen tekemisen edellytyksenä on, että vahingoittuneen oikeus sairauspäivärahaan on tosiasiallinen. Käytettävissä olevan selvityksen perusteella käsillä olevassa tapauksessa sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa ei ole haettu. A:lla ei siten voida katsoa olleen tosiasiallista oikeutta päivärahaan ajanjaksoilla 22.11.2016-4.12.2016 ja 5.12.2016-13.12.2016.

Tamla 26.4.2018 – 2931/2017. Asia on ratkaistu vahvennetussa jaostossa. Äänestysratkaisu 8-2.

Eriävät mielipiteet:

1. Valitus on hylättävä. Vapaa-ajan vakuutuksesta maksettavat korvaukset ovat toissijaisia suhteessa muun sosiaaliturvan korvauksiin. Esimerkiksi kansaneläkelaitoksen ei tarvitse näin ottaa huomioon TyTAL:n vapaa- ajan vakuutuksen korvauksia huomioon, kun se ratkaisee sairausvakuutuslain mukaisia etuuksia. TyTAL:n 202 §:n tarkoituksena on, että vapaa-ajan tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden perustella maksettavat ansiokorvaukset haetaan sekä kansaneläkelaitoksesta ja tapaturmavakuutusyhtiöstä. Jotta tapaturmavakuutusyhtiö pystyy ratkaisemaan TyTAL:n perusteella määräytyvän korvauksen, lakiin sisällytettiin säännös, jonka mukaan päivärahaan tehdään laskennallinen vähennys ajalta, jolta vahingoittuneella olisi oikeus saada sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa. Vähennyksen tekeminen ei edellytä, että kansaneläkelaitoksesta on haettu sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa tai että kansaneläkelaitos on ratkaisut vahingoittuneen oikeuden sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan ja sen suuruuteen.

2. Valitus hylättävä. Vakuutuslaitoksella on ollut oikeus käyttää työtapaturma- ja ammattitautilain 202 §:ssä tarkoitettua laskennallista vähennystä ajoilta 22.11.2016-4.12.2016 ja 5.12.2016-13.12.2016 myönnetystä päivärahasta.

Sivu päivitetty viimeksi 18.6.2019 12.34

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta

Kysymys on työtapaturma- ja ammattitautilain 202 §:n 1 momentissa tarkoitetusta vähennyksestä

Eriävät mielipiteet:

Saavutettavuus

Tietosuoja