Kysymys on verihyytymäongelmasta johtuneen lääkärikäynnin 21.7.2017 korvattavuudesta

Antopäivä: 24.10.2018

A:lle on 4.7.2017 sattuneen tapaturman seurauksena aiheutunut oikean jalan veneluun hyväasentoinen murtuma ja murtuman jälkeinen laskimotukos (ns. seurannaisvahinko). A:n laskimotukosta hoitava lääke on vähentänyt veren hyytymistä ja se on aiheuttanut ongelmia kuukautisten aikana. Muutoksenhakulautakunta muutti valituksenalaista päätöstä ja määräsi vakuutuslaitoksen suorittamaan A:lle lainmukaisen korvauksen lääkärikäynnistä 21.7.2017. Muutoksenhakulautakunta hylkäsi valituksen siltä osin kuin A:n on katsottava vaatineen käynnillä 21.7.2017 määrätyn Caprilon-lääkkeen korvaamista.

Tamla 24.10.2018 – 4746/2017. Asia on ratkaistu vahvennetussa jaostossa.

Päätös, josta valitettu

Vakuutuslaitoksen päätöksen mukaan vakuutuslaitokselle on toimitettu korvaushakemus lääkärikäynnistä 21.7.2017. Lääkärin käyntimerkinnän 21.7.2017 mukaan kyseisen käynnin syynä on ollut runsaat kuukautiset. Kyseinen käynti ei näin ollen ole ollut tarpeen korvattavan tapaturmavamman eli oikean alaraajan murtumavamman hoitamiseksi. Käynniltä 21.7.2017 aiheutuneita kuluja ei korvata. Ne eivät ole työtapaturma- ja ammattitautilain 37 §:n perusteella korvattavia tapaturmavamman hoitamiseksi tarpeellisia sairaanhoitokuluja.

Vaatimukset muutoksenhakulautakunnassa

A valittaa päätöksestä, jonka mukaan hänen runsaiden kuukautistensa hoito ei olisi liittynyt työtapaturmaan 4.7.2017. Aiemmin A sai päätöksen myös siitä, että niiden lääkehoito ei myöskään ollut korvattavaa, mutta onneksi työnantaja korvasi ne jälkikäteen. Muutaman päivän kuluttua jalan kipsauksesta pohkeeseen tuli kaksi lihaksen veritulppaa. A:lle jouduttiin aloittamaan verenohennuslääke. Seuraavat kuukautiset olivatkin sitten vaarallisen runsaat, eivätkä olleet loppuneet vielä kahdeksantenakaan päivänä. Tällaista vaivaa A:llä ei ole ollut ikinä. Gynekologi totesi ensimmäiseksi, että kyseinen ongelma johtuu verenohennuslääkkeen syömisestä. Se oli toistuvaa, ja jotta A ei olisi oikeasti joutunut vaaralliseen tilanteeseen, hänen oli jokaisten kuukautisten aikana tuon kolmen kuukauden verenohennuslääkkeen aikana otettava Caprilon-Iääkettä, jotta ylipäänsä pystyi liikkumaan, eikä vuotanut kuiviin. Verenohennuslääkekuuri on nyt juuri loppunut ja tilanne siltä osin ohi.

Vakuutuslaitoksen vastine

Vakuutuslaitos katsoo, ettei valituksessa ole esitetty syytä päätöksemme muuttamiseen. Työtapaturma- ja ammattitautilain perusteella korvaukseen oikeuttaa oikean jalan veneluun hyväasentoinen murtuma ja murtuman jälkeinen pinnallinen laskimotukos. Vakuutuslaitos katsoo edelleen, ettei A:lle korvata 21.7.2017 aiheutuneita kuluja lääkärin vastaanottokäynnistä, sillä kyseisten kulujen ei voida katsoa olevan työtapaturma- ja ammattitautilain 36 §:ssä tarkoittamaa 4.7.2017 sattuneen tapaturmavamman tarpeellista sairaanhoitoa.

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan ratkaisu

Muutoksenhakulautakunta muuttaa valituksenalaista päätöstä ja määrää vakuutuslaitoksen suorittamaan A:lle lainmukaisen korvauksen lääkärikäynnistä 21.7.2017. Muutoksenhakulautakunta hylkää valituksen siltä osin kuin A:n on katsottava vaatineen käynnillä 21.7.2017 määrätyn Caprilon-lääkkeen korvaamista.

Perustelut

Asiakirjoista ilmenevä keskeinen selvitys

Tapaturmailmoituksen mukaan A on 4.7.2017 työssään lastenkodissa joutunut 13-vuotiaan pojan pahoinpitelemäksi. Tapaturman seurauksena hänelle on aiheutunut oikean jalan veneluun hyväasentoinen murtuma ja murtuman jälkeinen pinnallinen laskimotukos.

Sairauskertomuksen 9.7.2017 A:lle on tehty oikean alaraajan ultraäänitutkimus. Tutkimuksessa on nähty, että syvät laskimot ovat olleet avoimet, mutta pohkeessa on nähty kahdessakin melko prominentissa lihasvenassa tromboosia. Pinnallisen venan tromboosia hoidetaan niin kuin syvä laskimotukoskin eli on aloitettu antikoagulaatio. Hänelle on aloitettu Xarelto-lääke.

Sairauskertomuksen 21.7.2017 mukaan A:lle on 4.7.2017 aiheutunut oikean jalan hyväasentoinen veneluun murtuma, jota on hoidettu kipsihoidolla. 9.7.2017 hänellä on todettu syvissä lihasvenoissa laskimotukosta kivun vuoksi ja silloin kipsi on poistettu. Hänelle on aloitettu Xarelto-lääke. Nyt 15.7.2017 hänellä on alkanut runsaat kuukautiset, jotka eivät ole vaikuttaneet vähentyvän. Laskimotukosta hoitava lääke vähentää veren hyytymistä ja sen on ollut ongelmana kuukautisten aikana. Xarelto-lääkettä on vähennetty kuukautisten ajaksi ja aloitettu Caprilon-lääke. Kun vuodot loppuvat, niin Xarelto-lääkkeen annostuksen voi taas nostaa.

Sovelletut säännökset

Työtapaturma- ja ammattitautilain 15, 16, 36 ja 37 §.

Johtopäätökset

Vakuutuslaitoksen mukaan A:lle on 4.7.2017 sattuneen tapaturman seurauksena aiheutunut oikean jalan veneluun hyväasentoinen murtuma ja murtuman jälkeinen pinnallinen laskimotukos. Lääketieteelliseen selvitykseen viitaten muutoksenhakulautakunta totesi, että kyseinen laskimotukos ei ollut pinnallinen, vaan se koski niin kutsuttuja lihaslaskimoita, eli kyseessä oli lihaslaskimotukos.

A on 21.7.2017 hakeutunut lääkärin vastaanotolle runsaiden kuukautisten johdosta. Lääkärinlausunnon 21.7.2017 mukaan laskimotukosta hoitava Xarelto-lääke on vähentänyt veren hyytymistä ja se on aiheuttanut ongelmia kuukautisten aikana. Kuukautisten ajaksi lihaslaskimotukoksen hoitoon käytettyä Xarelto-lääkettä on vähennetty ja A:lle on aloitettu Caprilon-lääke.

Muutoksenhakulautakunta toteaa, että murtuman jälkeiseen lihaslaskimotukoksen hoitoon käytetty Xarelto-lääke on aiheuttanut A:lle kyseisen lääkkeen käyttöön liittyvän sivuvaikutuksen, jonka johdosta hän on hakeutunut lääkärinvastaanotolle 21.7.2017. Muutoksenhakulautakunta katsoo, että A:n lääkärikäynti kuukautisongelmien vuoksi 21.7.2017 oikeuttaa korvaukseen työtapaturma- ja ammattitautilain nojalla, sillä lääketieteellisen tietämyksen perusteella lääkärikäynnissä on ollut kyse tapaturmavammasta johtuvasta tarpeellisesta sairaanhoidosta.

A:lle määrätystä Caprilon-lääkkeestä muutoksenhakulautakunta toteaa, että suomalaisten lääkeviranomaisten vahvistaman lääkkeenvalmistajan tuoteselosteen mukaan Caprilon-lääkkeen vasta- aiheeksi eli esteeksi lääkkeen käytölle on merkitty laskimo- ja valtimotromboosi (akuutti). Siten kyseistä lääkettä ei olisi tullut käyttää A:n murtuman jälkeisen lihaslaskimotukoksen vuoksi.

Muutoksenhakulautakunta katsoo, että epäasianmukaisen hoidon antaminen ja siitä aiheutuvien kustannusten syntyminen murtuman jälkeisen lihaslaskimotukoksen hoidossa käytetyn Xarelto-lääkkeen sivuvaikutusten poistamiseksi on sillä tavoin ennalta arvaamatonta, että Caprilon-lääkkeen määrääminen on liian etäisessä syy-yhteydessä tapaturmaan, jotta sitä voitaisiin korvata. Caprilon-lääkkeen osalta kyseessä ei ole työtapaturma- ja ammattitautilain tarkoittama tapaturmavamman johdosta tarpeellinen sairaanhoito. Näin ollen A:lla ei ole oikeutta korvaukseen hänelle 21.7.2017 määrätystä Caprilon-lääkkeestä

Sivu päivitetty viimeksi 1.4.2024 10.30

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta